Kirjottelen tylsyyteen

Moikka! Eipä tässä mitään kummempia sitten viimisen jälkee oo tapahtunu, mutta nyt ku oon taas onnistunu itteni kipeeks hankkimaan, löytyy multa taas hiukan aikaa blogin päivittämiseen. En sitten tiiä onko tuo se sama pöpö, mikä host siskolla oli viimeviikolla aika rajuna kolmen päivän ajan, vai oonko jostain onnistunu jonkun toisen hankkimaan, mut joka tapauksessa flunssasta joudun nyt kärsitään kun ulkona olis niin upee ilma, että hinku rannalle olis kova, eikä kavereitakaan pysty näkemään.

Eilen illalla meillä oli tän Rotary piirin 107-vuotis synttäritapaaminen tuolla Wollongongissa yhellä klubilla, ja paikalla oli aika paljon porukkaa ympäri Illawarran ja Sydneyn alueen Rotary klubeista. Myös hyvä joukku muita vaihtareita oli päässy tulemaan, mikä on aina mukavaa. Se ilta siis meni ihan vaa kuulumisia vaihdellen pienen napostelun kera ja tyypillisestä Rotary tapaamisesta poiketen, meillä ei ollu ees monia puheitakaan, joka on aina plussaa! :D Ilta meni siis tosi mukavasti ja jokanen vaihtari sai vielä sellaset suloset pehmonallet kotiin mukaan, joten luulis äitin olevan taas ilonenen kun matkalaukkuja alan purkamaan Suomessa (äiti aina sanos, kun olin pienempi, ettei enää halua ainuttakaan pehmolelua meijän taloon, kun niitä meijän alakerrasta taitaa löytyä aika vino pino). :D

 Japan, Germany, Australia (exchange in Denmark), Australia (exchange in Sweden), Finland, Switzerland, Belgium  

Koska toi juttu loppus eilen illalla niin myöhään, tuli tä yks japanilainen vaihtari meille yöks ettei hänen tarvinnu illalla sitten yksin kotiin mennä. Ja kun en tänään aamulla voinu kouluunkaan mennä pahan flunssan takia, päätettiin Mayun kanssa yhteistuumin ottaa rennost ja kattoo Audrey Hepburnin klassikkoelokuva, Aamiainen Tiffanylla. Ton jälkeen lähinki saattamaan Mayua juna-asemalle ja kun huomattiin, että suraava juna on tulossa vasta tunnin päästä, näytin hänele vielän hiukan Thirroulin keskustaa ja parhaita kauppoja. Loppupäivä menee varmaa täällä huonetta siivotessa, lukiessa ja opetellessa uuden kameran saloja.

Eilen sain muuten kuulla, että mun pitäis muuttaa seuraavaan perheeseen jo neljän viikon kuluttua! Joo, oonhan ollu täällä jo siinä vaiheessa neljä kuukautta, mut itestä tuntuu, et muutin tähän perheeseen vasta kuukausi sitten. Vaikka seuraava perhe pitäis olla tosi mukava ja asuu lähempänä kaupunkia, silti tuntuu etten haluis enää muuttaa täältä minnekkään. Oon tykänny tästä perheestä tosi paljon ja ja tä paikka tuntus jo ekasta viikosta saakka ihan kodilta. Kumpa saisin ees pari, kolme, lisäviikkoa jostain hankittua, sillä tä aika menee ihan liian nopeesti nytten!

Viikonloppuna luvassa vaihtareitten matka Blue mountainseille, ens viikolla kolmen päivän retreat leiri koulun kanssa jossakin, sitten kaverin synttärit ja taas parin viikon päästä jotain muuta ohjelmaa.. Ei tässä kauheesti kerkee ajattelemaan, ennen ku on jo aika muuttaa perhettä, joka onki jo vimpaa perhe ennen kotiin paluuta!

Ajatuski ahdistaa.

-Vilma

Ps. Kyl mä silti teitä siellä kotona aattelen.