Sydney, shopaholics heaven and wallets horror.

Taas on kauheesti tapahtunu viikonlopun aikana, mutta koulussa ja kotona ei niinkää. Tai kotona en nyt keskiviikon jälkee oo ollukkaa, sillä host perhe lähti viikoks Darwinii häihin ja ite oon tän viikon mun counselorin luona. Päätin kumminki taas pikasesti kertoa, mitä mulle kuuluu ja mitä uutta ja jännää oon päässy kokemaan. (Vaihdoin joo tätä alkutekstii, ku kirjottelin tätä alkua jo pari päivää sitten, eikä koskaa ollu aikaa kirjottaa yhellä kertaa tätä postausta loppuu, joten aina vaa jatkoin häntäpäästä, siksi  päätin vaihtaa selostuksen, joka oli epäjohdonmukainen..)

Torstaina käytiin Sydneyssä kattomassa näitten uutta lastenlasta, joka syntys maanantaina. Oli kyllä todella sulonen pikku otus.

Perjantaina, mulla oli tennis, jonka jälkeen mentiin päivälliselle johonki aasialaiseen ravintolaan. 

Eilen tällä mun counselorin miehellä oli joku tapaaminen Sydneyssä, joten me naiset päätettii selvittää, mitä kaupungista löytyy. Lähettii siis jo heti aamusta ajamaan kaupunkia kohti ja perillä oltiin jo ennen yheksää. Aamupala syötiin 5 tähden, aivan kertakaikkisen upeessa hotellissa (3h parkeeraminenki maksaa 50AUD) , missä ruoka oli todella hyvää ja palvelu ihan eri luokkaa ku jossain Kanarian saarten pikku lomahotellissa..olisittepa vaa nähny! Eilen siis pääsin vasta ekaa kertaa kiertelemään Sydneyn kauppoja, ja olo oli ku shoppauksen taivaassa. Joka puolella oli kauheesti kaikkii ihanii vaate- ja kenkäkauppoja, mitä Suomesta ei löydä ja kauheesti kaikkee kivaa katottavaa. Kumminki sieltä pilvistä tippu aika nopeesti maanpinnalle ku hintalappuu rupes ettimään.. Ekassa kaupassa halvin sovittavani vaate taisi olla silkkitoppi, joka makso 120AUD!! Yleisestikki ottaen kaupat on aika paljon Helsinginki hintatasoa kalliimpia, johtunee varmaa useista merkkikaupoista. Kaupoissa ei kumminkaa koko päivää kierrelty, vaa päätettii lähtee lautalla Manleyhin  (suosittu rantakohde Sydneyssä). Vaikka ilma oli vähän pilvinen, kuvia tuli otettua taas yli 200. Se kaupunki on vaa niin upee mereltä käsin. En tiiä, mitä ne talotki siellä rannassa maksaa, mutta jos Paljon rahaa olis, ostaisin kotini sieltä. Sanon vaa, et se kaupunki on ite koettava, ei sitä voi muuten kuvitella! Manly oli tosi mukava pikkunen rantakohde, ja varmasti aivan täynnä kesäsin! Kierreltiin siellä pari tuntia rannassa, markkinoilla ja kaupoissa ja syötiin mukavassa merieläin ravintolassa. En tiiä mikä siinä kaupungissa viehättää, mutta mä oon aivan myyty  ja odotanki pääseväni sinne taas pian uudestaa!

 Manly beach

Tänään meijän piirin vaihto-oppilailla oli sitten ensimmäinen tapaaminen, missä meille selitettiin taas sääntöjä, ja kaikkea muuta hyödyllistä, mitä meijän on hyvä tietää Australiasta ja vaihtovuodesta. Puhuttii mm. koti-ikävästä, host perheistä, tukipilareista ja oman käyttäytymisen seurauksista. Tää paikka oli siis aivan jonku vuoren laella ja päästiin koittamaan sellasta aivan upeeta juttuu, 'swingii', joka heilautti meijät tosi korkeelle ilmaa, ja nähtiin sieltä aivan upeet maisemat. Yritän saada ens postaukseen kuvia, että ymmärtäisitte paremmin, koska en osaa selittää sitä.. se oli kumminki aivan mahtava kokemus ja uskon et kaikki rakasti sitä, vaikka osa oliki vähä peloissaa (oltiin siis todella korkeella) . Oli tosi mukava tavata muita vaihtareita tältä alueelta ja vaihtaa kuulumisii, miten kaikilla on menny. Uskon että meillä tulee olee aina tosi mahtavat retket ja tapahtumat täällä yhessä tän vuoden aikana!


Tällä viikolla muuten pääsin ekaa kertaa myös puhumaa kunnolla suomea saapumiseni jälkee! Perjantaina meijän Rotary tapaamisessa yks nainen vaa tuli esittelee mulle jonkun miehen, joka oli meillä sen päivän vierailevana puhujana. Jotain siinä pari sanaa vaihdettii ennen ku tajusin, et toihan puhuu Suomee! Siinä sitten vaihdettii kieltä Suomeks ja yllätyin, miten sujuvaa suomea tää mies puhus vietettyää 53 vuotta Australiassa puhumatta ollenkaa suomea. Ite taas järkytyin ku tuntus etten enää osannu ees puhuu! Joutusin miettii kauan ennen ku mitää uskalsin sanoo, ja jotkut sanat hukkus matkalla. Huomasin, että yhen keskeytyksen jälkee jatkettiinki keskustelua englanniksi, ja molemmat oli tyytyväisii. Vaikka hetken puhumisen jälkee kieli taas palautuu ihan normaaliksi, en tajuu miten mulla voi ees mitää vaikeuksii tässä vaiheessa ollakkaa oman äidinkielen kaa! Sama huomaan nyt, et joudun jotain sanoja miettii kirjottaessakin kauemmin, mutta se luultavasti johtuu väsymyksestä. En osaa kuvailla sitä tunnetta, miltä musta siinä vaiheessa tuntus, mutta ihan kauheeta huomata, ettei suusta aina tuukkaa sitä, mitä aivot yrittää viestittää.


Huomenna alkaa taas uus kouluviikko ja uudet kokemukset. Anteeks tätä postausta; tiiän et on hyvin sekava ja huonosti kirjotettu, mutta ens kerralla yritän taas ryhdistäytyä. Nyt vaa ei oo päässy koneelle sellee ku tavallisesti, joten pitää vähän kirjottamisessa kiirehtiä ja oma pää ainakin on nyt aivan tyhjä!


-Vilma

weekend

Taas on yksi hyvä viikonloppu takana päin. Tuntuu että jokainen viikonloppu on ollu odottamisen arvonen, ja hyvä niin. Ainakaan tekemisen puute ei ole yllättänyt vielä viikonloppuisin.

Kiireinen lauantai alko aamulla brunchilla yhden Rotary pariskunnan ja parin vaihtarin kanssa. Mentiin yhteen kivaan ravintolaan, josta on ihanat näköalat rannalle ja syötiin todella hyvä ja täyttävä aamupala. Itellä oli hedelmäsalaattia tomaatin kokosilla hedelmäviipaleilla, maustamattomalla jugurtilla ja myslihiutaleilla. Teen vaihdoin tällä kertaa chai latteen, mihin oon nyt täällä ihastunu. Todella hyvää; suosittelen maistamaan jos mahdollista. Koska viiden hengen mahduttaminen suosittuun ravintolaan tuntus olevan melkeen mahdotonta, jouduttii odottamaan jonkun aikaa vapaan pöydän löytymistä, ja sillä aikaa käytiin rannalla ottamassa vähän kuvia. Samalla mä ja Mo selitettiin uudelle vaihtarille kaikki tarvittavat, mitä me jo melkee kuukauden kokemuksella osattiin kertoa. :D Miettikää, huomenna oon ollu täällä jo kuukauden päivät!! Aika on lentäny kyl ihan siivillä.

aamupala

North beach

Calypso (Ranska), minä ja Mo (Saksa)

Kotona kerkesin olemaan pari tuntia, ennen kun lähdin kaverin synttäreille. Täällä käsittääkseni monet synttärit ovat teema- ja pukeutumisjuhlia, niin kuin tämäkin; illan teemana siis cowboyt/inkkarit. Itsellä kun ei kauheesti tullut Suomesta otettua teemaan liittyviä asusteita mukaan, yritin rakentaa sopivan kokonaisuuden host mumin ja siskon asusteista. En ainakaan ollut liian alipukeutunut, mikä oli hyvä, ja mumin liian isot bootsitkin meni ihan hyvin yhden illan. Juhlat oli tosi mukavat ja koristus oli kyllä upeeta! Kaikki ruuista alkaen jatko teemaa, ja ku paikalle ekan kerran astuin veti se vaivannäkö ja kaikki ihan hiljaseks. Meillä oli myös teemaan liittyen leikkejä, mikä toi ala-asteen mielee. Miksei Suomessa oo enää teemajuhlia? -Ne on just parhaita!

Kun nää juhlat sitten loppus host mum tuli hakee mut sitten suoraan seuraavaan paikkaan. Mun counselor oli siis kutsunu mut, Mon ja meijän perheet, sekä tulevat host perheet päivälliselle, jotta meillä olis mahollisuus tutustuu tuleviin perheisiin jo etukäteen. Mun harmiks kumminki vaa yks tulevista kolmesta perheestä oli paikalla, mutta muuten oli ihan kivaa. Oli mukava nähä millaseen perheeseen seuraavaksi pääsen ja puhua muittenkin uusien tuttavuuksien kanssa. Oon huomannu, ettei se ookkaa niin tylsää jossain päivälliselläkin, missä on suurimmaksi osaksi vaa keski-iän ylittäneitä akuisia, vaa mulla on ollu kyllä niissäki aina hauskaa. Ja ainahan se tylsän koti-illan voittaa!

Eilen aamulla mulle ei ollu mitään suunnitelmia päivän varalle, ja päätinki pitkästä aikaa nukkua kunnon yöunet. Ku sitten aamulla ylös aamupalalle jaksoin, päätettiin siskon kanssa lähtee kaupungille kattomaan siskon kavereille synttärilahjaa. Kaupungilla en kumminkaan kauheen kauan kerennyt olemaan, ku Mo soitti ja kysys haluunko lähtee häne ja häne host isän kaa Illawarra fly:in. Ei kyllä puhelimessa saanu mitää selvää, mikä paikka todellisuudessa oli, mutta päätin silti lähteä mukaan (Mon host dadin mielestä vaihtouoden tärkein sana on 'yes'). Automatka johti korkeelle vuorille, jollon tajusin minne oltiin menossa. Täällä siis jossain päin on sellanen mahtava paikka ylhäällä sademetsän keskellä, minne on rakennettu jonkunnäkönen silta, mistä näkee tosi kauas ja suurelta alueelta lähitienoon. Näkymät oli aivan mahtavat pilvistä huolimatta. Ja ekaa kertaa näin koko Wollongongin ja samalla Kiamankin yhdellä kertaa ylhäältä päin. Olen iloinen ettei mulla oo korkeen paikan kammoa, sillä sillon olisin menettäny niin paljon. Mahtava paikka! 

Kun takasin päi ajettiin, käytiin hakemassa Dominosta pizzat, ja päivällinen syötiin Mon isäntäperheessä. Tällä kertaa noutopizzakin maistus yllättävän hyvältä. Illalla kotiin tultua tuntu karulta alkaa välittömästi tekemää hyvän päivän jälkee läksyjä, mutta mitäs sille voit ku koulua täällä käyt. Toivottavasti seuraavistakin viikonlopuista tulee yhtä hyviä kun kaikista edellisistä! :)

Kouluhommia alkaa tulee mullekki jo enemmän, eikä kaikkee aina jaksais tehä, mut onneks sielläki on sitten kavereita joita on kiva nähä ja positiivisii yllätyksii niitäki välillä tulee; viime viikolla siis joutusin tekemään hospitalityn kokeen (en ees tienny et sellanen oli tulossa) ja tänään ku ne palautettii sain siitä 85% (!!!) En siis ollu lukenu ollenkaa ja sain paremman tuloksen ku moni meijän ryhmästä, kaikki vielä vieraalla kielellä! Nyt olen iloinen ku kaks läpästyy koetta jo takana.

-Happy Vilma

today was good day

Tänään oli siis poikkeuksellisen kiva koulupäivä; mun koko koululle tekemä power point esitys Suomesta meni ihan hyvin ja sain kuulla siitä paljon kehuja siitä, pääsin matikankokeeksta läpi(!!!) ja selvisin surffauksestakin ilman mitään vaivoja. :) Eipä mitään ihmeempiä kyllä ole tapahtunut tänään, mutta pienet arjen ilot tuntuvat tääl jotenki vielä paremmilta vaikka hyvinhä täällä oon viihtyny. Tennikseenki on kiva mennä vaikken vielkään tykkää kentästä. Oon huomannu et täällä valmentaja vaatii eri asioita ku Suomessa ja pelityyli on hiukan eri, mutta kiva pelata välillä erilaistakin tennistä.

Tänään oli aika tylsä keli ja alkuu surffaaminen epäilytti, mutta mulla ainakin oli taas tosi hauskaa. Tuuli oli tosi kova ja aallot oli valtavii eikä sen takii menty kaus merelle, mutta ei se menoa sentään haitannu. Tänään pysysin jopa loppuun saakka pystyssä, kunnes lauta töksähti rantaan! Kyllä se innokas yrittäminen pian palkitaan ja kohta surffaan ku vanha tekijä - ainakin tavoitteena on. 

Täällä on nyt melkee viikon verra jo ollu aika tylsät kelit. Ulkona on päivisin alle 15 astetta ja kans on satanu aika paljon. Mulle toi ei oo kylmää, mut kyllä enemmän silti tykkäsin siitä sateettomasta ja lämpimästä kelistä.

Mitäs muuta tällä viikolla on tapahtunu? -No, ainakin olin viikolla vierailemas toisen Rotary klubin tapaamisessa. Hassua miten voiki olla niin erilaiset tilaisuudet, vaikka se runko onki melkee sama. Päivällä oltiin kaupungilla kaverin kanssa ku piti ostaa toiselle kaverille synttärilahja. Ittellekki tarttus farkut ja paita matkaan mukaa.. :D Eilen sitten olin international tapaamisessa missä oli ihmisii kiinasta, jenkeistä, ranskasta, brasiliasta ja tietenki ausseista ja suomesta. 

Entisee tapaa viikonlopusta on taas tulossa tosi kiireinen, mutta siitä sitten myöhemmin lisää, koska nyt täytyy lähtee.

 

-happy Vilma

School

Suurimmalla osalla teistä lukijoista on jo varmaa jonkun näkönen kuva Australialaisesta koulusysteemistä ja mun koulusta. Päätin kumminki nyt kertoa teille vähän tarkemmin miten täällä päin maailmaa tää homma toimii ja erityisesti mitä eroja oon löytäny mun suomikoulun ja aussikoulun välillä (helpommalla pääsis jos kirjottaisin yhteisistä asioista..). Samalla tä postaus kertoo aika paljon mun arjesta täällä, sillä koulussa joudun käymään säännöllisesti päivittäin opiskeluviisumin takia.

Koska oma kouluni on katolinen tyttökoulu, voi jotkut asiat ja säännöt poiketa rajustikkin toisista Australian kouluista, mutta luulen et ite se koulujärjestelmä on kaikkialla sama. 

Kouluvuosi alkaa täällä päin siis vuoden alussa, tammikuussa, ja loppuu sitten joulukuussa kesäloman alkuun. Vuosi on jaettu neljään termiin, joiden jokaisen jälkeen on Suomen koeviikkojen tapainen järjestelmä (kaksi viikkoa kokeita omista aineista; milloin ei kokeita, on lomaa), minkä jälkeen on kahden viikon loma enne seuraavaa termiä. Koulupäivät alkaa joka päivä aamulla yheksältä, mutta ennen sitä meillä on vartin mittanen tutor group tapaaminen. Siellä katotaan ketä kaikki on koulussa paikalla, rukoillaan ja käydään läpi päivän tapahtumat, siirtyneet luokat yms. kouluun liittyvät ilmoitukset. Lukkarit täällä tehään aina kahelle viikolle, eli esim liikuntaa on vaa joka toinen viikko aina 5.päivänä (ekan viikon perjantai). Myös tuntijaot on täällä aivan erilaitte ku Suomessa; tunnit on jaettu kolmeen osaan (aina kaks tuntii peräkkäin á 50min.) aina siis on mukana kahden tunnin kirjat kun mennään tunneille, ja kun Harry Potterin tunnari tai joku muu biisi lähtee soimaa keskusradiosta ilmottaen tunnin päättyneen, siirrytään suoraan toisen tunnin luokkaan. Toisen tunnin jälkeen meillä on 20min recess, milloin suurin osa syö jotain eväitä koulun pihalla ja vietetään aikaa kavereitten kanssa. Lounas toimii samalla tavalla (4. tunnin jälkeen), mut se kestää 40min. Täällä ei ole siis ollenkaan suomen tapaista ilmaista kouluruokaa, vaan jokainen ottaa eväät mukaan tai ostaa syötävää koulun canteenista, mikä kumminki on aika kallista. Koulu loppuu kaikilla varttia yli kolme viimeiste kahen tunnin jälkeen. Poikkeuksina vapaat tunnit, joita jostain syystä mulle ei oo ollenkaa ja monilla muilla mun ikäsillä niitä on seittämän(!!!). Täällä jokainen saa valita vuosittain, mitä lähtee opiskelemaan. Ainoastaan englanti ja uskonto ovat pakollisia. Itellä on kahdeksan eri ainetta: enkku, uskonto, matikka, hospitality (vastaa melkeen Suomen kotsaa), visual arts, design and technology, entertainment ja surffaus. Nuo tuntijaot ja aineet vaihtelee ihan kouluttain, mutta recess ja lunch käytäntö on kaikkialla sama.

Lukukausimaksut mun koulussa on vuosittain yhteensä 3500-4500$ riippuen vuosiluokasta. Tässä kohtaan sanon, että olen todella onnekas kun Rotaryt maksaa mun koulun käynnin! Lukukausimaksujen lisäksi jokainen joutuu maksamaan vielä kaikki koulutarvikkeet ja koulupuvut yms. kustannukset itse(kesä- ja talvipuku senioreilla uutena ostettuna maksaa yli tonnin!!). Oppikirjat sentään pystyy lainaamaan koulun kirjastokortilla koulun kirjastosta. Myöskin jokainen saa oman koulutietokoneen koulusta, mikä palautetaan vasta koulusta lähtiessä, 12.vuoden jälkeen.

meijän koulun koulupuku (vasemmalla talvi- ja oikealla kesäkoulupuku)

Sitten päästäänkin mun lemppariin, koulun sääntöihin                                                                      (kaikkia en tähän viittii kirjottaa, koska niitä on koulun päiväkirjassa useampi sivu);

Ulkonäkö:

• koulupuku tulee olla sääntöjen mukainen (hame puoleen pohkeeseen jne.), bleiseriä tulee käyttää aina kouluun tultaessa ja lähdettäessä, kouluhattu aina auringossa, puvun oltava siisti, kengät mustaa nahkaa, vanhan ja uuden puvun yhdisteleminen kielletty
• ei meikkiä
• pitkät hiukset kiinni, hiusten värjäys vain senioreilla sallittu > luonnolliset värit, ei radikaaleja hiustyylejä
• mahdollinen hiuskoriste tulee olla koulun värejen mukainen
• yksi korvis kummassakin korvassa > max.3mm halkasijaltaan, yksinkertainen rannekoru ok, siveyssormus ok, medaljongi tai risti kaulassa ok > kaikki hopeaa tai kultaa, ei muita koruja
• ei lävistyksiä

Elektroniikka:

• puhelimen käyttö koulun alueella kokonaan kielletty (myös ennen koulun alkua)
• kone vain koulutöiden tekoon > blogit, google translate, facebook yms. blockattu pois käytöstä
• musiikin kuunteleminen kielletty

Käytöstavat:

• opettajia puhutellaan sir/miss
• kiroilu kielletty
• koulusta myöhästymisestä haettava huomautuslappu student officesta (tunneilta myöhästyminen ok, kunhan ei paljon myöhässä)
• kolmesta merkinnästä (läksyt tekemättä, sääntöjä rikottu yms.) jälki-istunto

Suomen kouluihin verratessa tä on hiukan erilaista tyttökouluinee ja koulupukuineen, mut onha tä sellee ihan kiva kokea uudenlainen koulusysteemi täällä kun kaikki on erilaitte ku kotona. Mutta sanon, että tämän vuoden jälkeen varmasti osaan arvostaa enemmän Suomen koulujärjestelmää. Ja te, jotka arvostelette kouluruokaa, olkaa onnellisia että olette suomalaisia, ja teille järjestetään ilmainen lämmin ateria joka päivä, sillä se on etu, mitä useassakaan paikkaa ei ole!

onnekas suomalainen,

-Vilma

Ps. unohdin totaalisesti edellisessä postauksessa kertoa miten mun pp-esitys meni.. eli kyllä mä siitä loppujen lopuks selvisin, vaikka kauheesti jännitin. Tä oliki kyllä vaa kaikille year 11 opiskelijoille ja koko koululle esittely siirty tähän perjantaihin, joten saas nähä saanko sillon sitten enää sanaakaan suustani

Canberra

Jos meille ei oltais mantsan tunneilla Suomessa opetettu Australian maantietoa ollenkaa, en usois näkemäni perusteella, et Canberra olis tän maan pääkaupunki! Vaikka kaikki tärkeimmät virastot ja rakennukset siellä onki, vaikutti kaupunki paremminki suurehkolta maalaiskylältä ku minkään maan pääkaupungilta. Enhän mä kaupunkia kauheesti nähnyt, mut siinä just se; ei sitä kauheesti näkyny olevan. :D Suuria hienoja taloja oli pari, muuten sitten se oli jotain tyhjää tilaa, vähän kauempana rivitaloja ja mettää. Ku viime viikolla koulussa kavereilta kysyin, millanen paikka Canberra on, kaikki vastas et tylsä! Mun mielestä se ei oo tylsä - jos tykkää museoista ja taidegallerioista. Olihan se hyvä nähdä pääkaupunki ku täällä saakka ollaan, mutta en tiiä haluunko sinne niin kauheesti takasi. Ei se nyt kauhee paikka oo, ihan kivalta vaikutti, mut ei siellä mitään myöskää oo mikä sinne päi vetäis takasi. Kahden päivän aikana pääsin siis tutustumaan mm. National Museum of Australia:an, National Gallery of Australia:an, Australian War Memorial:iin ja parlamentti taloon. Ravintolat, missä käytiin, oli ainakin todella hyviä ja muutenki viikon loppu oli ihan mukava vaikken museoihmisiä tavallisesti ookkaa.

Kulttuurista oon myös Wollongongissa päässy nauttimaan tällä viikolla. Torstaina käytiin intialaisessa syömässä ku host mum ei jaksanu intialaista ite ruveta valmistaa ja perjantaina käytiin kattoos 'kotimainen' leffa, Red Dog. En varmaa koskaa aikasemmin 0o kattonu ainootakaa aussifilmii, ja yllätyin et ymmärsin kaiken! Vaikkei se nyt mikää mestariteos ollukkaa, oli se ihan hyvää viihdettä. Aussit hallitsee ainakin tän tilannekomiikan! :D

Myös tenniskentille pääsin perjantaina ensimmäistä kertaa taas kuukauteen! Että oli kiva pelata pitkästä aikaa, ja positiivisena yllätyksenä huomasin, et jopa osuin palloonki vielä. Kenttään oli alkuun vähän tottuminen, mutta siitä se sitten lähti ku ekaks valmentajan kaa pääsi lyömää. Eihän sitä täällä kehittymään pääse kun kerran viikossa vaan tunteja on, mutta ainakaan taidot ei kokonaan unohtumaan pääse, enkä ottanu tennistossujakaan turhaan mukaan. Luizan kanssa päätettiin täällä alottaa myös zumbaaminen kerran viikossa, joten tästä se sitten alkaa; mun kova taistelu vaihtarikiloja vastaan!

Lopussa vielä pari kuvaa viikonlopun retkestä:

 Native Museum of Australia

 Uusi parlamenttitalo takana

 Australian War Memorial

Canberra

Innokas urheilija,

-Vilma

jo melkein aussi

Kolmas viikko Australiassa on lähteny jo hyvää vauhtia käyntiin ja nyt voin sanoo, et oon kunnolla sopeutunu tänne. Kotona uskallan ravata jääkaapilla noin 10min. välein, koulussa löydän omille luokille ilman saattajaa ja tietä ylittäessä osaan kattoo ekaks oikeelle ja sitten vasta vasemmalle. Eihän se pelkästään nää asiat oo, mitkä sen olon tekee, mutta elän täällä jo omaa arkee niinku Suomessa olisin.


Myös kouluhommat alkaa kasaantuu pikkuhiljaa päälle ja ensimmäinen koekki on jo takana päi. Kyseessä oli siis matikan koe. Vaikka kaikki kokeen asiat onki ennestään tuttuja, kieli teki helpostakin asiasta aika paljon vaikeemman. Tunneilla en pahemmin jaksais laskee, joten matikkaneroo musta tuskin täällä oloni aikana saa. Kokeessa mulla jäi pari tyhjää kohtaa kielimuurin takia tekemättä, mutta muuten meni yllättävän hyvin. Voi olla että sittenkin pääsen sen kokeen läpi?! Mutta aivan sama vaikken siitä kokeesta läpi pääsiskää, ku multa ei vaadita yrittämistä enempää. (Matikan tunneilla oon ollu aikasemmin ehkä 5 kertaa ennen koetta.)  


Onneks mulla ei noita lukuaineita sentää kauheen montaa oo, joten niistä ei nii ressiä tarttee ottaa, ja eihän mulla kyllä niistä muutenkaa tarveis, kun todistustakaan en taida saada. Hospitalitysta en tee mitään kokeita ja kuviksesta ei tarttee tehä teoriaa ollenkaa! Tietenki siellä on kans sellasia aineita, missä joudun tekee saman homman ku kaikki muutki, mut ei niistä jaksa kauheesti murhetta kantaa.
Onneks tylsiä tunteja tasapainottamassa mulla on myös kivoja aineita, kuten kuvis, design and technology ja surffaus. 
Laudan päällä ite pääsin ensimmäista kertaa viime perjantaina uintitestien jälkeen (jotka suoritettiin siis 17 asteisessa merivesialtaassa). Ja arvataki saattaa, ettei oo herkkua uida kylmässä merivedessä ilman märkäpukua tai uimalaseja, mutta päättäväisenä tyttönä siitä selvisin, vaikkakin silmät kirveli ja suu oli täynnä suolavettä. Merelle mentäessä sentään saatiin märkäpuvut päälle. Voin sanoa, että surffaaminen ei todellakaan ole helppoa! Tällä hetkellä olen varmaankin yksi koko maan huonoimmista surffareista täällä, mutta tuskin kukaan seppä on syntyessään. Onnistuin kunnolla sentää kaksi kertaa pysymään laudan päällä kaatumatta ja suuntahan on vaan ylös päin! Luulisi siis, että puolentoista termin jälkeen uskallan sanoa Suomessa osaavani surffata. :)


Viikonloppu meni edellisen tapaa taas todella nopeesti. Host vanhemmat lähti perjantai päivällä farmille, joten mä olin viikonlopun yli brasilialaisen vaihtarin, Luizan, host perheessä. Tää perhe oli todella mukava, ja mulla oli todella hauska viikonloppu!
Perjantaina oltiin Luizan kanssa hänen counselorin luona päivällisellä. Ihmisiä, niinku ruokaaki oli paljon ja tunnelma oli todella hyvä. Ihmiset innokkaina kyseli Suomesta ja sen kesästä ja talvesta ja niinku monilla muillakin, huomasin myös näillä olevan Suomitietous aika hukassa. Mitä muuta ausseista kans illan aikana huomasin, oli että aussit osaa pitää hauskaa, seuraavat innokkaina aussi futista ja ovat todella äänekkäitä! :D


Lauantaina sitten oltiin kiertelemässä ja katsomassa paikkoja Wollongongissa ja Kiamassa. Ensin käytiin katsomassa jotain buddha temppeliä Wollongongissa. Temppeli oli kyllä tosi suuri ja hieno kaikkine koristeellisine seinineen ja kattoineen. Suurimmassa temppelihuoneessa ihmiset rukoili viiden suuren buddhan edessä polvillaa, ja osa ripusti toiveitaan toivepuuhun kauniina kortteina. Nähtiin myös yhdessä huoneessa aivan uskomattoman hienoja lankatauluja, joita harmikseni en pysty teille mitenkää näyttämään tai kuvailemaan. Tää temppeli sijaitsi siis mäellä, jonka päältä oli upeet näkymät kaupunkiin ja merelle päin. Siellä mäen päällä oli sellanen torni ja iso kello, joka lähetti onnea perheelle kun sitä kerran kumautti; toivottavsti soitto löysi perille saakka! 
Temppelin jälkeen jatkettiin matkaa Kiamaan. Kiama on pieni kaupunki Wollongongista etelään päin, jonka nähtävyys on jo aikasemmassa postauksessani kertoma Blow hole. Käytiin siis katsomassa sitä ja piipahdettiin samalla paikallisessa kirjastossa (:D). Lounas syötiin kivalla rantakadulla. Kiaman 'nähtävyyksien' jälkeen palattiin takaisin Wollongongiin ja synttäreille. Päivällinen syötiin todella hyvässä vietnamilaisessa ravintolassa, minkä jälkeen kerettiin vielä iltanäytökseen katsomaan Cameron Diazin tähdittämä 'Bad Teacher'.

 minä ja Luiza

 kello, jolla onni lähti Suomea päin

 Kiaman majakka

Kiama


Sunnuntaina vuorossa oli retkipäivä Symbio zoohon. Kokoonpanoon kuului mun lisäksi Luiza, Moritz (saksalais vaihtari mun klubista) ja sama nainen, jonka kanssa olin viime viikonloppuna Sydneyssä käymässä. Hän siis halus viedä nyt muitaki vaihtareita jonnekki ja eläintarhahan on ihan kiva paikka oppii paikallisesta luonnosta ja elämästä. Meijän harmiks sää kumminki muuttus aurinkoisesta aamusta tosi sumppuraiseks ja kesken matelija shown alko raju sade ja myöhemmin vielä ukkonenki. Kierros siis jäi aika pahasti kesken, ja parempaa säätä sekä koala shown alkua odotellessa syötiin picnic ulkokatoksen alla samalla seuraten muuttuvaa säätä; ja mä kun luulin ettei täällä sataisi rakeita koskaan! Kun koala shown piti alkaa, meille kävikin ilmi, että se oltiin siirretty puol tuntia aikasemmaks, minkä takii koko show jäi näkemättä, mutta sentään koalia muuten nähtiin. Koko päivän kohokohta kylläkin oli pikkukengurut, joita pienestä sateesta huolimatta lähettiin kattomaan. Ne otukset kyllä sulattais kenen tahansa sydämen jos niitä pääsee silittää ja syöttää. Ykski söpöläinen pomppi mun (porkkanan) perässä ja pikkunen vaavi kurkki innokkaana pussistaan. Takasin tullessa pysähdyttiin vielä pikasesti ihastele Wollongongii ylhäältä päin ja ottamaan hiukkasen kuvia. Kotona haastoin Luizan pelaamaan korttia ja opetettii toisillemme uusia korttipelejä.

   

 Moritz, Luiza, minä

Wollongong


Mun kaks mennyttä viikonloppua on ollu kyllä tosi mukavia ja innolla odotan seuraavaa; silloin tämä tyttö lähtee uusien seikkailuiden perään Canberraan! Mutta siitä sitten viikon päästä lisää, sillä kouluviikkoakin on tässä välissä vielä pari päivää jäljellä.


Kun siellä Suomen päässä pian taas koulut jatkuu ja syksy tekee tulojaan mä ootan täällä innokkaana kesää. Viime viikko oli poikkeuksellisen lämmin, ku keskipäivän ilman lämpötila nousi 20 asteen paremmalle puolelle sunnuntaita lukuun ottamatta joka päivä ja talvi koulupukujen kanssa sai pihalla hikoilla. Nyt kumminki lämpötila on taas laskenu noin 15 asteeseen ja parina päivänä sato ja ukkosti. Toivotaan että kesäsäät tavottaa pian NSW:nki ja te pääsette vielä hetken aikaa nauttimaan loppukesästä siellä Suomessa.


Nyt mä rupeen tekemään power pointtia ja jatkan kirjottamista taas myöhemmin, sillä perjantaina joudun pitämään puheen mun koko koulun edessä. Ja jokainen joka mut vähänki tuntee, tietää etten oo mikään puhuja tyyppiä, joka haluisi olla kaikkien huomion keskipisteenä, joten saas nähä miten menee!


hermostunut, tuleva surffari, ammattipuhuja ja matikkanero,


-Vilma


Ps. Tähän saakka oon kirjotellu tänne blogiin vaan mitä mieleen sattuu tietämättä mitä tästä blogista ajatellaan. Siks aattelinki nytten kysyä teiltä lukijoilta, mitä haluutte mun vuodesta kuulla. Mistä kerron enemmän, mistä vähemmän jne. Haluutteko enemmän kuulla mitä täällä ajattelen, vai mitä oon puuhaillu. Otan mielelläni kaikki ehdotukset vastaan ja yritän tehä tästä blogista myös teille mieluisamman. Ja tietenkin vastaan kaikkiin kysymyksiin, mitä mulle laitetaan. :)