tiistai 13. maaliskuuta 2012

Countdown

Nyt on alkanu se aika vuodesta, millon melkeen joka kerralla kun avaan kalenterin, alan laskeskelemaan erilaisia päiviä ja viikkoja eteen päin. Yksi näistä on mun viiminen perheen muutto, joka tulee tapahtumaan alle kahden viikon päästä! Iteä koko ajatus alkaa jo kauhistuttaa, vaikka seuraava perhe vaikuttaaki todella mukavalta, mutta oon vaan tykänny nykysestä host perheestäni niin paljon. Tää neljä kuukautta tässä talossa on menny niin älyttömän nopeesti ja oon tuntenu olevani osa tätä perhettä heti ensimmäisestä viikosta lähtien. Uskon silti, että tuun pitämään mun seuraavasta perheestä, ja vaikka muutto saattaakin olla aika raskas, eiköhän se siitä sitten iloksi muutu. :) Ja ton jälkeen on viellä kerran aika pakata matkalaukut täyteen tän vuoden aikana, mutta sillon suuntana tulee olemaan koti. (HUI!) Tän bloginki countdown laskurin numerot valuu päivä päivältä ja tänään onki enää tasan kolmasosa (vajaa 4kk) vuodestä jäljellä!

Myös kokeet ja palautukset lähenee kovaa vauhtia. Ensimmäinen koe taitaakin olla jo ens maanantaina ja siitä sitten ne jatkuu parin viikon verran. Itellä siis luvassa palautus kaikista aineista, kuvista lukuun ottamatta. Yks opettajista tuli mulle eilen juttelemaan ennen koulun alkua ja kerto että musta pidetään siellä koulussa kovasti, olenhan vielä ollut niin ahkerakin.. Kiva kuulla. Kumpa toi hyvä todistus vaa auttais jotain Suomessakin.

Sori muuten etten oo niin kauheen usein kerenny tätä blogia päivittämään. Lohdutukseks voin sanoa, että sentää teijät oon laittanu aina etuisijalle itteäni nähden, meinaa henkilökohtanen päiväkirja on vielä lomaviikoilla vaikka parin edellisen päivän aikana oonki yrittäny noita vanhoja juttuja kovin kuroa (kaks päivää, 9sivua). Yrittäkää olla siis ymmärtäväisiä. :D

Ilmat on ollu taas pitkästä aikaa melko kesäset. Asteita on ollu yli 25 ja aurinko on suosinu meitä viime perjantai iltapäivästä lähtien. Toivottavasti ei nyt ihan vielä menis pois! Ja minä ku luulin ettei ollenkaa kesäisiä päiviä tänne päin tänä vuonna saataiskaa.

Viime viikon perjantaina mulla oli taas Piiiitkästä aikaa koulun liikuntaa (viimeeksi ennen kesälomia). Olin päättäny vaihtaa surffauksen tällä jaksolla seinäkiipeilyyn, ja tietenkin kun kaikki oli taas uutta ja asutralialaisten 'logiikka' hiukan vierasta, onnistusin löytämään itteni loppujen lopuks tenniskentiltä.. :D Tapasin mun ryhmän siis ruokailun jälkeen ensimmäistä kertaa, ja kun kaikki oli mulle ihan vieraita enkä niin naamojakaan painanu mieleen, niin tietenkin sitten seurasin sokeena jotain väärää tyttöä ja päädyin väärään bussiin. Mulle oltiin kyllä kerrottu, että oma bussi on bussi numero 1, mutta kun niissä kummissakaan busseissa ei ollu missään mitään numeroa esillä, päätin fiksuna suomalaistyttönä käyttää maalaisjärkenäni (, kysymisen sijaan) ja kiivetä ensimmäiseen bussiin, joka oli toisen bussin edessä! Jep, tietenkin se bussi numero 1 oli sitten se bussi sen 'numero 2' takapuolella. Seuraavalla kerralla kun sitten kysyn onks toi ensimmäinen bussi, bussi numero 1, mua varmaan pidetään ihan tyhmänä, mutta laitampahan kaiken taas vaihtaruuden piikkiin. Ja ainakin pääsin taas pelaamaan tennistä pitkästä aikaa tyhmän virheeni(kö?!) takia! :)

Viime viikonloppua vietin pitkästä aikaa yhden koulukaverin kanssa. Lauantaina päätettiin mennä tsekkaamaan Jazz ja Blues festivaalit läheisestä kaupungista, mitkä osottautus aika tylsiks, joten sit lähdettiin ajamaan kaverille päin. Illalla mentiin kaverin perheen kanssa pizzalle, minkä jälkeen käytiin vielä kaverin kanssa kahdestaan kattomassa uus leffa, Project X. Oli muuten pienin elokuvateatteri, missä ikinä oon ollu, ehkä kahen medium kokosen luokkahuoneen kokonen! Ei kyllä yleisöäkään ollu paljon, joten ei se mitään. Yöksi jäin kaverin luokse.

Sunnuntaina host äiti tuli hakee mua jo aika aikaseen kun molemmilla oli aika paljon kouluhommia tehtävänä, mutta kyllä hyvin löysin kaikkea muuta tekemistä kotoota, että sain kouluhommat siirrettyä vielä hiukan kauemmaksi. Yksi hyvä syy esseen kirjottamisen luistamiseen oli omenapiirakan leipominen, mikä osottautuski oikeen menestykseksi. Meillä oli siis illalla vielä host isän vanhemmat kylässä ja täällä kaikki vaan puhus 'suomalaisesta omenapiirakasta'! :D

Tajusin muuten vasta pari viikkoa sitten, kuinka paljon helpompaa on säilyttää monta tuhatta vaihtarikuvaa omissa pienissä kansioissa suurien 1500:n kuvan kansioitten sijaan. Nyt kaikki kuvat löytyy niin paljon helpommin ja konekkin toimii hiukan entistä nopeemmin! Sori ettei niitä kuvia nyt vaa tähän postaukseen löytyny ollenkaa.

-Vilma

1 kommentti:

mma kirjoitti...

Tulen kahvinkeittäjäksi jos laitat leipomon pystyyn!
terkkuja mma