4 days before the summer holiday!

Kesaloma lahenee lahenemistaan ja suurimmat projektitki on jo takana, kunnes uusia taas saadan kesalomien yli. Viime viikolla olinki pahasti kahlittuna koulun koneelle kotonakin kun kaiken nakosta projektia ja tehtavaa on joutunu tekemaan. Myoskin younet on jaany hiukan valiin, mutta onneks sitten lomilla on aikaa nukkua. Tervetuloa kesaloma!

Monet ihmiset on muuten kysyny tosta koulun kaynnista, etta joudunko tekee kaikki hommat mita muutki, miten kokeitten kanssa ja onko se niin paljon hankalampaa opiskella enkuks?

-No, kylla kaikki tehtavat joudun tekemaan niinku muutki eika mulla oikeestaa oo mitaan erikois ohjeistusta tai saantoja niitten suhteen. Taalla meille annetaan enemman projekteja ja laajoja tehtavia kun Suomessa, joten niihin luonnollisesti menee enemman aikaa. Myoskin kieli (ja todella hidas tietokone) rajottaa hiukkasen kun oon valinnu just sellasii aineita, missa tarvitaan hiukan laajempaa sanavarastoa, mita ei Suomessa oo tullu opittua (entertainment, design and technology, English – opettaja kayttaa sellasii sanoja, mita muillekki pitaa selittaa, jne.) Kokeista en sitten enaa oo varma ollenkaa. Aikasemmin yks opettaja sanos mulle, et mun pitaa teha kaikki kokeet niinku muittenki, mutta kun tiistaina oli enkun kokeen vuoro, muut opettajat tuli ihmettelemaan mita ma kokeessa teen. Kuulemma kukaan vaihtari ei oo koskaan tehny noita isompia kokeita aikasemmin eika siis munkaa niita tartteis teha, paatin nyt sit kumminkin sen teha lopulta kun en muutakaan keksiny. Enhan niita numeroita todistukseen saa, joten ei silla valia vaikka sen pahasti reputtaisinkin.

Ja talla hetkella ehka tylsin juttu tassa koulun kaynnissa on se, kun ite joutuu joka aamu heramaan kukonlaulun aikaan koulua varten ja molemmat host siskot jaa vaan kotiin nukkumaan (yr10 ja 12) ku niitten osalta tan vuoden koulut on kayty. Reilua(ko?!)

Eihan taa mun vapaa-aika oo koko aikana vaa koulun kayntia ollu, vaan on mulla muutakin ohjelmaa loytyny.  Koulun jalkeen oon ollu aina valilla kaupungilla yksin tai kavereitten kanssa, yhella piirin vaihtarilla oli viime viikolla synttarit, missa itekkin olin ja kun yr10 lopetti koulun viime viikolla, menin host siskon kanssa niitten paivalliselle.

Edellis sunnuntaina oltiin vaihtariporukan kanssa Sydneyssa viettamassa paivaa taas vahaan aikaan. Alkuun kierreltiin vaa kaupungilla, kunnes paatettiin lahtea kattomaan Baddy’s markkinoita. Illalla mentiin kauan ootettuun Jason Mrazin konserttii Ooppera talolle. Vaikken shown alkaessa tajunnu et ite Jason Mraz tuli lavalle (heh.. :D) se konsertti oli kylla todella hyva! Aikasemmin olin kuullu ehka kaks biisia koko miehelta, mutta kylla se $70 lippu oli ihan arvosensa. Kotona olin vasta kahen aikaan aamuyosta, ja koulussa naytinkin enemman zombilta kun ihmiselta.

Sydneyn yossa 

 

Meijan koulussa on ollu nyt parin viikon ajan ryhma italialaisia oppilaita koulun Italian kielen vaihto-ohjelman takia. Kun niilla on ollu paivittain jotain kivoja retkia ympari NSW:a, makin paasin viime viikolla niitten kahdelle retkelle mukaan kun kouluhommia ei ollu. Olinki niitten mukana Berryssa (pieni maalaiskaupunki junamatkan paassa) ja Huskinssonissa, Aboriginal paikassa. Toi ensimmainen oli vaa shoppailua maalaiskylassa kun rankkasateelta ei paasty sita suunnitelman mukasta rannikkokavelya Kiamassa tekemaan, ja toi jalkimmainen oli keskella puskaa oppien aboriginaalien kasveista ja kulttuurista. Tietenkin paivaan kuulus myos omien bumerangien koristelu ja perinteisten puskaruokien maistelu. Taas siis yhden aussikokemuksen rikkaampana, kun kenguruakin oon paassy maistamaan.

Edellisella viikolla olin year 10 kanssa Sydneyssa juutalaismuseossa. Noitten kaikkien retkien ja yhen sairastelu paivan takia oon nyt sitten saanu lintsarin maineen kavereitten piirissa.. great! :D

Tana viikonloppuna olin seuraavan host perheen kanssa Orangessa kattomassa. Host isan vanhemmat asuu siella, joten niitten mukana paasin nakemaan ympari Orangea. Kaytiin mm NSW  'suurimmalla' jarvella ja 'korkeimmalla' vuorella, seka Botanic Gardenissa bongaamassa lintuja. 

Taalla muuten noi kaikki maalaiskaupungit on ihan samanlaisia, ihan sama missa pain NSW meet.

Seuraavan kerran kun kuulumisia paivittelen, taidanki olla jo kesalomilla.

Ps. Jo kolmasosa vuodesta takana.

-Vilma

popcornia murojen joukussa

Nyt on ensimmainen muutto takana ja tahan saakka kaikki on sujunu mainiosti. Uusien ihmisten kanssa tietenkin pitaa oppia uudet saannot ja tavat, mutta perhe vaikuttaa jo kahden paivan jalkeen todella mahtavalta, ja uskon sopeutuvani tanne nopeesti. Perheeseen kuuluu siis vanhempien lisaksi kaks tytarta (toinen vuoden vanhempi, ja toinen puol vuotta nuorempi) ja yks kissa. Ihmiset on mukavan lepposia ja todella mukavia, talo on hieno, minka lisaks mulla on taas oma huone ja kylppari, ja ranta, seka juna-asema on ihan kavelymatkan paassa. Kun viela kesalomakin on enaa vajaan kolmen viikon paassa, suurta plussaa on, etta isa ja siskot kay melko useesti surfaamassa, joten enkohan makin sen taidon viimeistaan nyt opi kunnolla. :)

Viime perjantaina meilla oli piirin vaihtareitten kanssa paiva Sydneyssa hyvantekevaisyys purjehduskilpailun merkeissa. Aamupaivasta jouduttiin hommiin, kun autettiin jarjestajia kuskaamaan tavaroita kilpaveneisiin ja iltapaivalla paastiin itekkin veneitten kyytiin. Oli pitkasta aikaa todella mukava olla pujehtimassa, ja pisteen iin paalle teki viela upea saa, mahtavat maisemat (Sydney Harbour) ja mukava seura.

Lauantaina meijan Rotary klubi oli jarjestany hevoskilpailut, johon tietenki myos osallistuin. Ite olin racessa ekaa kertaa, ja yllatyinki kuinka iso juttu se taalla pain on. Kylla entuudestaan tiesin, etta naiset tykkaa pukeutua kisoja varten ja se on pitkalti melkeen sosiaalinen tapahtuma, mutta tuolla kaikilla oli melkeen ykkoset paalla hienoja hattuja mukaanlukien. Porukkaa oli todella paljon ja kaikki vedonlyontikassat oli jonoiks saakka. Ehka suurin yllatys oli, ettei sisalle oltais paastetty alaikasia ollenkaan, mutta onneks meilla ei ollu mitaan suurempia ongelmia.. :D Eihan siella kauheesti ite hevoskisoja paasys nakemaan, kun ainoostaa vimpan suoran naki meijan paikoille, mutta mukava paiva tuli vietettya kavereitten kanssa todella upeessa ilmassa ja hyvan ruuan kanssa.

Illalla katottiin viela Shakespearin naytelmaan (Romeo ja Juliet) perustuva leffa, Letters to Juliet.

Sunnuntaina olikin muuttopaiva. Melkeen ensimmaiseks uuden perheen kanssa mentiin rannalle surffilautojen kanssa ja illalla pelattiin arvailupelia mun Suomipelikorttien kanssa, missa on kuvia eri puolilta Suomea. Perhe kertos myos paljon suunnitelmista, mita taalla tuun luultavasti tekemaan, joten nyt ootan jo kuumeisesti kesalomaa. Im happy to be here.

Huomenna tiedossa matikan koe ja ens viikoks neljasta aineesta palautus/koe.

-iloinen, mutta stressaantunut Vilma

first report

Huomisen jalkeen onki enaa vimpat kolme viikkoo koulussa ennen kesalomia, ja tahtikin on talla hetkella sen mukainen. Kouluhommia on hullun lailla, ja monen moista projektia ja koetta pitais teha kahen viikon sisalla enne kun helpottaa. Onneks sitten lomilla on aikaa paremmin rentoutumiseen ja kavereitten nakemiseen eika koulusta tarttee ottaa mitaan ressia.

Tan viikon oon nyt viettany mun counselorin kanssa, niinku taisin jo viime postauksessa kertoa, ja aika taalla on menny ihan hyvin. Kumminki ootan jo innolla sunnuntaita, jollon paasen uuteen perheeseen ja matkalaukunki voin taas purkaa kaappeihin pitkasta aikaa.

Viime sunnuntaina taalla alko kunnon hellekausi, ja counselor ja sen mies paatti et se sunnuntai oli rantapaiva. Lahettiin heti aamupalan jalkeen ajamaan etelaan, rannikolle pain, Batemans bayta kohti. Reilun tunnin ajomatkan jalkeen oltiin perilla Long Beachilla, joka oli kylla jokasen autossa istutun minuutin arvonen! Hiekka oli ihan valkosta, ja merivesi kun isosta kraanasta valunutta; niin kirjasta se oli. Oli se kylla silti huvittavaa lahtea Wollongongista ajelemaan reilun tunnin paahan, kun taalla niita rantoja olis ollu moneen lahtoon. :D Ite en tajunnu etta tosiaanki se Australian aurinko on niin paljon polttavampaa kun kotosuomessa, joten iltapaivalla takasin tulin aivan punasena, paria kummallista valkosta planttia lukuun ottamatta (ei ottanu aurinko ihoon kiinni, missa oli aurinkorasvaa ollu vahan enemman..). Tais muuten olla ihan ensimmainen kerta taalla kun rannalle menin uimisen ja auringon takii! Uudeks tuttavuudeks sain myos battle boardin (vahan niinku surffilauta, mutta vaa hiukan lyhkasempi, leveempi ja paksumpi), jota paasin koittamaan yksien saksalaisten ehdotuksesta. Ajatuksena oli siis seisoa tai olla polvillaan ja meloa eteen pain, myos surffaus silla olis ollu mahollista. Tuuli kumminkin oli sillon aika voimakasta, joten ulommalle meloessa meinasin tuulen mukana lahtea rantoja kiertamaan. Onneksi loppu hyvin, kaikki hyvin.

Huomenna mulla on luvassa retki Sydenyhin muitten meijan piirin vaihtareitten kanssa, kun siella on jonkun nakonen hyvantekevaisyys purjehdus tiedossa. Kouluun siis vasta maanantaina. Viikonloppu menee luultavimmin kouluhommien parissa ja suunnitellessa D'n'T:n ja Visual Artsin lopputyota. Ei tassa ainakaan mitaan stressia kerkee tulemaan.

Tanaan sain koulusta ensimmaisen raportinki, kun year 11 loppuraportti lahti kaikille postissa kotiin pain.Ite ku oon vaa vaihtari, mulle ei anneta mitaan numeroita, vaikka kokeet arvioidaanki, ja mun reportti onki pelkkaa tekstia. Opettajat oli kommentoinu mun koulutyoskentelya jne. parilla rivilla, eika sen mukaa ainakaan viela oo syyta huoleen.

Ilmat on ollu tan viikon todella lampimat, yhtena paivana yli 30 astetta, mutta sen johdosta on parina vimppana iltana myos esiintyny voimakkaita ukkospuuskia. Kumminki taas lupaillaan moneks paivaks sateita, joten saas naha mihin pain ta saa seuraavaks menee. Toivottavasti ei ainakaan huomenna tai lauantaina satais, kun purjehtimaan mennaan ja lauantaina mulla on tiedossa Rotarien hyvantekevaisyys Race day (hevoskilapilut).

Ps. Taalla joulu on ollu paikan paalla jo lokakuun alkupuolelta alkaen ja tanaan nain ensimmaisen joulupukin tuolinkin ostarilla. Koskakohan ensimmaiset valepukit ilmestyy katukuvaan?!

-Vilma

25*C

Tuntuu, että aika menee nykyään niin kauheen nopeesti, etten ees kerkee tajuumaan ku yks viikko on taas takana. Koulu menee vanhaan malliin, lisää tehtäviä tuputtaen, eikä vanhatkaan oo viellä alkua pitemmällä. Koulua on enää neljä viikkoa jäljellä ennen joulu- ja kesälomia, joten se luulis menevän hujauksessa ohi. En tiiä vielä missä vaiheessa kaikki examit (kokeet) on, mutta kuulemma tästä lähin ne kaikki joudun tekemään niinkun muutkin, ja vuoden päätteeks saan ekan raportinki kotiin vietäväksi. Tällä viikolla year 11 on ollu year 12 takin sovituksia meneillään ja itekkin tilasin omani. Innolla odottelen ensi vuotta uuden takin ja taukotilan kanssa koulun virallisesti vanhimpina. :D

Viimeviikolla mulla oli siis se työharjottelu, mutta tää viikko on menny taas koulun penkillä. Ylihuomenna, maanantaina, pitäis kyllä vielä päiväksi mennä sinne sairaalan kafeteriaan töihin, kun viime viikon perjantaina en sinne päässy ja mun pitää se 35 tuntia suorittaa loppuun.

Viime viikonloppu oli mulla viiminen viikonloppu ekan host perheen kanssa, ja vietettiinki sen takia hiukan pidennetty viikonloppu hostien farmilla, Hardenissa. Meijän onneks ilmat oli todella hyvät ja ite näin tällä kertaa Australian maaseudun taas hiukan erilaisesta kulmasta. Joku ehkä luulis, ettei reilun 2000 asukkaan maalaiskylästä löytyis koko viikonlopuks tekemistä, mutta ite olin koko ajan menossa. Pääsin mm. ajamaan lampaita aitauksesta toiseen, olin mukana alpakoitten kerinnässä, pääsin näkemään pieniä vasikoita ja automaattista, pyörivää, lypsykonetta, ajeltiin kukkuloitten päällä pitkässä ruohossa (suomalaisen silmissä ihan hulluissa paikoissa), näin ensimmäisen kunnollisen kukkotappelun ja monia kenguruita, syötin pientä vauvalehmää ja pistäydyin vielä paikallisella 'bowling club'lla (petankki klubi). Australian maaseutu on kyllä niin kokemisen arvonen ja kaunis paikka ja toivon pääseväni sinne vielä jossain vaiheessa uudelleen.

Tiistaina sitten kokkasinkin hosteille 'vimpan' päivällisen kambodialaiseen tapaan. Tein kaardemumma vihannes kastikkeen, missä oli possua ja keitin sen kanssa aimo annoksen riisiä. Oli kyllä todella hyvää vaikka ite sanonkin, ja kun pöydästä noustiin, oli kaikki kipot tyhjät. :) Oli kyllä siinä vaiheessa hiukan surullinen fiilis, kun annoin hosteille kiitokseksi pikku lahjan ja tajusin ettei me tosiaan enää syötäis päivällistä koko porukka yhessä, mutta yritän kyllä aatella positiivisesti ja oottaa mun seuraavaa perhettä aivan uusien hyvien kokemusten kanssa.

Eilen sitten viimein lähdin siitä talosta pois, kun hosteilla alkaa loma Uudessa-Seelannissa, ja nyt asun reilun viikon mun counselorin kanssa ennen kun pääsen muuttaa seuraavaan perheeseen (ne tulee takasin Ausseihin vasta ens viikolla). En todellakaan tajunnu kun pakkamaan rupesin, että mulle on tän kolmen kuukauden aikana kertyny niin kauheesti tavaraa, että oikeen järkytyin ku kaikki laatikot ja kaapit sain puolen yön jälkeen tyhjennettyä laukkuihin. Tänne siis tulin yhden ison matkalaukun ja yhden keskikokosen käsilaukun kanssa, ja nyt huoneestani kannoin suuren uuden countryroadin laukun lisäksi pari muovipussillistakin kamaa. Ihan vanhemmille lohdutukseksi, en oo kyllä niin paljon täältä ostellu, vaan kyl se teijän lähettämä paketti ja koulukamatki aika paljon lisätilaa vie.

Tänää olin elämäni ensimmäistä kertaa manikyyrissa ja bedikyyrissä, sekä pääsin vielä ison moottoripyöränkin kyytiin. Illalla olis viel takotus mennä kaverin synttäreille.

Ilma on ollu tänään taas mukavan läämintä, jotain 25 asteen paikkeilla, ja ennusteet keikkuu kahen kymmenen asteen paremmalla puolella ainakin reilun viikon verran. Kyllä noi sateet sais jo riittää tältä erää ja lämpimät kelit jatkuu ens syksyyn saakka.

-Vilma

neljäsosa vuodesta takana!

En tajunnukkaan, että viime postauksesta on jo noin paljon aikaa. Olen pahoillani, mutta aikaa vaan ei oo ollu riittävästi blogin päivittämiseen.. Kesälomaan on enää viis ja puol viikkoo, ja perhe pitäis vaihtuu kolmen viikon sisällä. Ihan uskomatonta, että maanantaina tuli kolme kuukautta Australiassa täyteen -neljäs osa koko vuodesta on siis jo takana!! Nyt siis pitäis loppu vuosi mennä ku ruusuilla tanssien, kun eka neljännes kuulemma on se kaikkeista hankalin. :)

Kouluhommia on kasaantunu nytten todella paljon, ja viime viikolla joka ilta meni koulutöitä tehdessä. Tällä viikolla mulla on hospitalitysta työharjottelu meneillään, joten läksyjen lisäksi pitäis tuntejakin kuroa kiinni. Onneks luultavimmin saan pudotettua yhen mun aineista ens viikolla, jollon saan lukkariin pari study periodia (vapaata), eikä kaikkia hommia tartteis tulevaisuudessa kotona tehä. Tä mun mainitsema työharjottelu on yhen viikon mittanen, aamu seittämästä iltapäivä puol kolmeen työskentelyä Wollongongin sairaalan kafeteriassa. Ei tuo nyt niin kummosta hommaa oo ollu tuolla, kun ite oon päässy melkeen vaa vihanneksia pilkkomaan ja tekemään jotain hanttihommia, mutta koulun ohella kumminki ihan kivaa vaihtelua. Ja nyt pääsen ainakin sanomaan, että oon päässy työskentelemäänki ulkomailla. :D Ens viikolla sitten taas tavalliseen tapaan kouluun, joten nautitaan tästä nyt niin paljon kun mahollista.

Ilmat on vaihdellu taas aika paljon, eikä tästä niin ota selvää onko kesä jo pian tulossa vai ei. Eilista ja tätä päivää lukuun ottamatta säät on ollu todella kesäset ja maanantaina elohopea kohosi jopa 36 asteeseen! Tänään ja eilen sitten taas on ollu sateista ja tuulista. Jotkut sanoo, että tästä kesästä on tulossa todella kuuma täällä, jotkut sanoo, ettei niin hyvää kesää tuukkaan, mutta se nähdään sitten myöhemmin. Ite en nyt niin harmissani luultavasti oliskaa, vaikkei niitä näitten tuntemia 40 asteen helteitä tuliskaan joka päivä.

Viime viikon perjantaina olin year 10 kanssa päivän Canberrassa. Aamulla koululle piti raahautua jo heti kuuden jälkeen, mistä lähettiin kolmen bussin kanssaa maan pääkaupunkia kohti ajelemaan. Perillä käytiin kattomassa vanhaa parlamentti taloa, jotain Australialaisten dokumenttien museota ja War Memorialia. Vaikkei nyt kauheesti toi Australian sotahistoria niin kiinnostakkaa, mul oli ihan mukava päivä mukavien ihmisten ja upeen sään ansiosta. Harmi vaa ettei nähty kuningatarta, joka oli Canberrassa samaan aikaan.  Päivä venys pitkälle, yli 12 tunnin pituseksi, ja kun illalla viimein pääsin kotiin, pitiki jo melkeen heti lähteä taas matkaan. Canberrasta bongasin muuten bussin, jonka etupäässä oli pyöräteline asiakkaita varten -aika kävetä keksintö kaupungissa, missä ihmiset taitaa pyöräillä joka paikkaan!


Tänä viikonloppuna meijän piirin vaihtareilla oli siis surffileiri 7 miles -beachilla, perjantaista sunnuntaihin. Paikalle mentiin jo perjantai iltana, mutta mitään kummempia ei sinä iltana tapahtunu. Saatiin vaa huoneet ja vaihdettiin kuulumisia hetken aikaa, minkä jälkeen jo aikasin nukkumaan. Majotus oli todella surffihenkinen ulkokeittiöineen ja pienine mökkeineen, ja joka puolella roikkus surffilautoja, surffaus merkkien tarroja ja ympärillä pyöri ruskettuneita ihmisiä flipflopit jalassa. Kaijuttimista kantautus tyypillistä rantamusaa ja ohjaajat oli mukavan rentoja omalla huumorilla höystettynä, päätelkää te vaa, millasta se aussien surffaus huumori sitten on.. :D
Lauantaina herätys oli melko aikaseen, ja rannalle lähettiin jo heti brekkien jälkeen. Ennen kun päästiin aalloille, meille pidettiin pieni kuivaharjottelu ja ohjeistus hiekalla. Kahen tunnin surffauksen jälkeen meillä oli lounas, minkä jälkeen taas pariks tunniks rannalle. Iltapäivällä melkeen kaikki jo onnistus seisomaan laudalla ainakin hetken aikaa ja itellä meni jo tosi hyvin. Koko homman kruunas delfiinit, jotka ilosesti uiskenteli melkeen vieressä pariinkin otteeseen. Tänä viikonloppuna ekaa kertaa oikeesti nauttisin surffauksesta, ja nyt jo ootan koulunkin tunteja innolla! Ilmakin oli todella mahtava, ja onnistusin hienosti saamaan rusketusrajat hihojen paikalle! :D Ilta meni vaan chillaillessa ja pelaillessa jotain korttipelejä. Meijän piirin vaihtareitten lisäks paikalla oli myös toinen ryhmä Canberran yliopistolta, mistä bongasin pari suomalaistakin. Ruokaillessa meille näytettiin kuvia ja videoita meijän tunneilta, mitä ohjaajat oli ottanu veden kestävillä kameroilla mereltä käsin. Ehkä parhaimpii tilannekuvia, mitä voi saada! :'D
Sunnuntaina meillä oli vaan yks surffaustunti aamulla, minkä jälkeen oli lounas ja sitten vapaata aikaa. Selailtiin vielä niitä kuvia ja käveltiin postikauppaan ostamaan jotain herkkuja, kotiin lähettiin jo iltapäivällä. Oli ehkä taas paras viikonloppu vähään aikaan! :)

 7 miles beach

 Olishan tollanen paikka ihan kiva asua.. :)

meijän yömökki 


Arkisin koulun ohella ei niin kummempia täällä tapahdu, mitä nyt joskus vietän iltapäivää kaupungilla jonkun kaverin kanssa shoppaillessa tai muuten vaan. Pari viikkoa sitten yhellä kaverilla oli myös synttärit, missä olin yötä. 
Kaverit on alkanu nyt 'opiskelee' vähän suomea, ja kaikki perus sanasto on jo yllättävän hyvin hallussa syntymäpäivä onnittelut lukuun ottaen. Nyt on siis mun vuoro nauraa niille! :D
Myöskin ensimmäinen possumi bongattu! Wohoo.


Loppussa pari kuvaa niistä kaverin synttäreistä, missä oltiin mm. rannalla ja picnicillä. :)

-Vilma


Ps. 5000 kävijää rikki! -jeij :)

lisää lomapäiviä

Taas on lähteny koulut käyntiin, ja vielä pitäis vimpat kahdeksan viikkoa ponnistaa ennen kesälomia. Ei tuo nyt kauhean pahalta kuulosta, mutta jo ensimmäisenä päivänä sain kaksi assessment taskia (isompaa projektia) D 'n' T:stä ja hosposta tehtäväksi, eli ei siis ainakaan helpompaa koulunkäyntiä enää year 12:lla voi odottaa. 

Maanantai aamuna sain mukavan yllätyksen, kun tulin yläkertaan aamupalalle koulupuku päällä ja kaikki kirjat valmiina, ja host mum kertoski, että on lähössä aamupäivällä Hardeniin (maalle, Canberran toiselle puolelle) kaheks päiväks ja kysys haluunko mukaan. Tietenkin mukaan halusin, joten koulu siirtys kahdella päivällä ja pääsin vielä hetkeks takasin nukkumaan. :) Ensiks vietiin host sisko Sydneyn lentokentälle (lensi takasin kouluun), minkä jälkeen lähettiin ajamaan maalle päi. Matka kesti reilut neljä tuntia, kun host mum kiersi pikku maalais kaupunkien kautta näyttääkseen mulle paikkoja, ja pysähdyttiin vielä pienessä putiikissa ostamassa kahvit ja pientä syötävää. Täällä nää pienet maalaiskuylät on kyllä aivan erilaisia Suomeen verrattuna; koko keskusta on yhden päätien varrella, kaikki rakennukset vierivieren tien molemmin puolin, täynnä pieniä putiikkeja ja kahviloita. Muutenkin rakennukset on vanhemman puoleisia, että melkeen Villi-Länsi tulee mieleen saluunoineen kaikkineen. Perille päästiin alkuillasta, monien seuraavien ja seuraavien peltojen ja pikkukylien jälkeen, takamus todella puutuneena. Kyllä nä etäisyydet tosiaan on hiukan eri mittasuhteessa täällä.. Yö vietettiin host mumin vanhempien luona.

Seuraavana aamuna herättiin aika aikaseen ja lähettiin heti aamupalan jälkeen hostien farmille kattomaan. Australian maaseutu on täynnä peltoja! Jos jollekki kukkulalle eksyt ja pyörähdät ympäri, silmiin osuu pelkästään keltasenaan olevia rypsipeltoja tai sitten vihreänä olevia vehnäpeltoja, sekä pari puuta siellä täällä. Näkymät oli kyllä nätit, muttei mitenkään vaihdellu auton ikkunasta näkemiin. Ilma oli onneks aurinkoinen ja nätti, mutta sisämaassa lämpötilat oli vähän alhasemmat, mitä rannikolla. Kesällä jos tonne uudelleen jossain vaiheessa meen, sillon tilanne on varmaan aivan toiste päin. Kun omat viljelmät oli tarkistettu ja farmilla käyty, jatkettiin matkaa alpakoitten luokse, minkä jälkeen vielä kattomaan lampaiden keritsemistä. Tuo jälkimäinen oli kyllä ihan mielenkiintoista nähä, mutta ei välttämättä ihan uskollisimmille eläinystävien silmille soveliasta, sen verran kovakourasesti lampaita raahattiin paikasta toiseen ja villa lähti vauhdilla. 

Iltapäivällä tavattiin joitain host mumin vanhoja kavereita lounaan äärellä, minkä jälkeen lähettin viemään host mumin kummityttöä ja hänen kaks alle kolme vuotiasta lasta Canberran lentokentälle. Noi kaks päivää meni siis aika hyvin autossa istuen, mutta ainakin näin hyvin Australian maaseutua. Kotona oltiin vasta myöhään illasta ja tänään tavallisesti kouluun. 

Viime viikko meni pitkälti Sydneyssä pyöriessä kavereitten kanssa ja shoppaillessa. Lauantaina kumminkin siirryttiin kaupungista keskelle puskaa, kirjaimmellisesti, kun yli 30 vaihtarin, johtajien ja rotaractien ryhmä lähti vaeltamaan Royal National Parkkiin. Lauantai aamuna pakattiin vimpatkin tarvikket, telttoineen ja keittotarvikkeineen hosteilta lainattuihin rinkkoihin ja lähettiin tallaamaan rannikkoa pitkin leiripaikalle. Polut oli todella mutaiset ja korkeuserot oli suuret. Vaikka kunto ei enää ihan priimaluokassa ookkaa, selvisin mäkin hyvin perille, reilun 8km päähän, minne pystytettiin leiri, pieneen laaksoon hiekkarannan viereen. Meijän harmiks loman tyypilliseet sateet alko just telttojen pystyttämisen jälkeen, ja siinä yritettiin sitten sateessa pari tuntia keksii jotain tekemistä. Onneks ilma selkeni sitten alkuillasta ja juttuki lähti kaikilla paremmin luistamaan kun otettiin retkikeittimet esille ja jokanen rupes valmistaa päivälliseks nuudeleita tai muita 2min. ruokia. Ilta meni loppujen lopuks mukavasti jutellessa muitten vaihtareitten, myös uusien tuttavuuksien, kanssa, syöden, istuen rannalla ja peläten iilimatojen hyökkäystä -niitä kun paikalta löytys melkonen määrä.

Seuraavana aamuna pakattiin leiri taas rinkkoihin ja pienen aamupalan jälkeen jatkettiin matkaa parin kukkulan yli beatchille. Siellä annettiin kantamukset peräkärryjen mukaan ja loppumatka päästiin kulkemaan pelkästään vesipulloja kantaen. Sunnuntai oli aika lämmin ja aurinkoinen päivä, jollon sain myös ensimmäiset rajat hommattua. Kuljettiin reilu 5km keskellä puskia, mistä varmaa tuo termi 'bush walk'kin on varmaan tullut, ja pysähdyttiin pariin otteeseen mm. vesiputouksille ja tosi kauniille luonnon rannoille. Maisemat oli aivan henkeä salpaavia, ja välillä tuntus, että olin keskellä paratiisia! Harmi, etten omaa kameraa ottanut mukaan (sateen takia), mutta seuraava host isä lupas viedä mut tonne myöhemmin uudestaan. :) Matka päättys Wattamolla rannalle, missä meille oltiin järjestetty todella hyvä BBQ-lounas ja minkä jälkeen päästiin vielä hetkeks sanoinkuvaamattoman kauniille rannalle; taivas oli aivan sininen, ja meri vielä sinisempi, mitä olis osannu ees kuvitella + se valkonen hiekka ja pienet vesiputoukset. Sori, ettei oo siitä hyviä kuvia.. Sinne ainakin palaan vielä uudelleen!

Siellä Suomen päässä kun ilmat alkaa jo lähennellä melkeen nolla kelejä, täällä kesä univormujen myötä toivotaan lämpimiä kelejä. Kertokaa heti ku ensilumet satelee maahan, niitä kun reiluun vuoteen taida itse nähdä.

-Vilma