Back to school.

Nyt viimisetkin kesäloman päivät on jääny historiaan kun eilen oli taas aika palata koulun penkeille nauttimaan oppimisen riemusta. Nyt siis jo kaks päivää takana ja tuntuu ettei lomilla olis ollukkaa. Riemu oli kyllä rehellisesti sanottuna aika kaukana kun maanantai aamuna herätyskello soitti jo kuuden aikaa aamulla, ja unenpöpperöisena yritin metsästää oikeenlaisia koulusukkia sekasen sukkalaatikon pohjalta. Samalla aikaa kun tiesin vielä monien nuorien nauttivan viimisestä lomapäivästään (eilen) kavereitten kanssa rannalla loikoillen, itse hikoilin tylsistyneenä tunnilla manaten mielessäni puuttuvaa ilmastointia, kun ulkona oli melkeen 40 astetta lämmintä. Eipä tosiaan yllättäny, että nytten ne parhaat ilmat sitten alkaa kun niistä ei voi samalla lailla enää nauttia, mutta toivottavasti niitä riittää sitten viikonlopuillekkin saakka.Tänään sentään pysyttiin alle kolmen kymmenen asteen. Älkää nyt ymmärtäkö väärin, en mä sentää koulua vihaa, mutta mahtavan kesäloman jälkeen arkeen on aina aluks hankala palata. Tietenkin kesälomien jälkeen oli taas kiva nähdä taas niitä kavereita, joita jostain syystä ei lomien aikana ollenkaan päässy näkemään ja ainakin nyt on jotain, mitä odottaa kuten esimerkiks (yr 12 takkeja ja sen jälkeen lomia :D) koulussa alotettavaa uutta isoa musikaalia, johon meijän entertainment ryhmän tehtävänä on hoitaa kaikki lavastukset, valaistukset ja äänentoisto.

Uusien haasteitten ja projektien lisäks uusi vuosi toi kouluun mukaan myös hiukan uusia käytäntöjä, uuden lukkarin, uudet seiskat, pari uutta opettajaa (englanti, uskonto, entertainment ja D'n't) ja tietenkin 'koulun johtajien' tittelin ja HSC vuoden (eli enemmän töitä ja vähemmän vapaa-aikaa) yr 12 siirtymisen takia. Saas nähä miten mut laitetaan täällä paiskimaan töitä ja miten kavereille jää tälläselle vaihtarille aikaa, kun se armoton opiskelu viimeinkin alkaa.

Viime perjantaina olin kattomassa Sydneyssä ulkoilma elokuvia Botanical Garenilla. Hyvä leffa (Crazy Stupid Love), hyvää seuraa, hyvät ilmat ja mahtavat puitteet; mikä parhain tapa viettää perjantai iltaa. Ehdottomasti kokemisen arvonen paikka, jos joskus näihin aikoihin Sydneyhin matkaatte, leffasta viis. Aikasemmin en oo tota satama aluetta vielä yöaikaan nähny, ja täytyy myöntää et oli yks mahtavimmista näkymistä, mitä Sydneyssä löytää (Ooppera talo ja Harbour Bridge yön valoissa). Koko ilta teki suuren vbaikutuksen, ja taas yksi asia on lisää 'Must do when coming back to Australia' -listalla.

Lauantai ja sunnuntai meni hyvästellen hyvää brassi ystävää, jonka vuoro oli sunnuntai aamuna lähteä kotiin vuoden jälkeen. Lauantaina suuri porukka vaihtareita, Luizan kavereita, host perheet ja joitain Rotareita kokoontus Wollongongiin yhteen puistoon viettämään Luizan vimppaa päivää Australiassa. Meijän onneks ilmat suosi sateisen viikon jälkeen ja jokasella oli hauskaa. Paikalla oli myös uusia tuttuja, jotka paria viikkoa aikasemmin oli tullu kotiin oman vaihdon jälkeen ja Sydneystä yks vaihtari tuli paikalle, joitten kaikkien kanssa oli sitten kiva vaihtaa kuulumisia. Illalla tän BBQ ja rannalla olon jälkeen yks tanskalainen vaihtari tuli meille yöks sillä seuraavana aamuna oli aikanen herätys ja lähtö lentokentälle sanomaan vielä vimpat heipat. Tunnelma oli kieltämättä siellä jo paljon haikeempi ja yhteiskuvien ja naurun jälkeen jouduttiin saattelemaan todella hyvä ystävä itkun ja monien halejen jälkeen maailman toiselle puolen. Tuntuu pahalta sanoo, mut nä hyvästit oli vaikeemmat sanoo kun hyvästit omalle perheelle ja kavereille kotisuomessa, sillä mä tiiän et mua ollaan Suomessa odottamassa vastassa, mutta tässä tapauksessa en tiiä, koska seuraavan kerran nähään

(Luiza oli ensimmäinen vaihtari, jonka täällä tapasin, ja jonka kanssa vietin paljon aikaa vaihtoni alussa. Hän oli mulle kun suojelusenkeli, joka aina autto ja kuunteli jos oli jotain sanottavaa.) I will miss you, my always smiley Brazilian! ♥

Kotimatkalla mua kyytsänny Rotary pariskunta halus näyttää mulle vielä hiukan maisemia ja pysähdyttiin syömään jätskit ottamaan kuvia Stanwell tops:lle ja Sea Cliff Bridgelle.

Sunnuntai illalla olin vielä pelaamassa host vanhempien kanssa tennistä ekaa kertaa sitten pariin kuukauteen. Vaikkei taidot ihan entisellään ollu, kyllä ainakin tuli jotain liikuntaa tehtya ja hauskaa oli. Ilta jatkui kotona penkkiurheilun parissa; Djokovic vs. Nadal, Australian Open Final.

Tänään ei tapahtunut mitään kummempia. Uudet seiskat valtaa bussin, et hyvä jos istumaan pääsee ja vaihdoimpahan surffauksen nyt seinäkiipeilyyn. Eka liikunta perjantai kumminkin on vasta kolmen viikon päästä, koska ens viikolla yr 12:sta on 'Discovery Day' Wollongongin yliopistolla.

Pitää tästä nyt lähtee kävelee tonne keskustaan päin ennen pimeetä kun saldo loppuu huomenna. Terkkuja!

-Vilma

Kuulumisia

Oon huomannu, et vaihtariblogin pitamisessa on yks huono puoli; ihmiset odottaa koko ajan jotain uutta luettavaa eika sita yksinkertasesti niille oo koko ajan antaa. Sillon kun olis aikaa kirjottaa, tarkottaa se useinmiten ettei oo mitaan kerrottavaa. Ja sitten vastaavasti kun olis paljon mita kertoa, ei sita aikaa vaa tahdo loytya mistaan. Niin ainakin mulle on kayny nytten uuden vuoden jalkeen kun Broken Hillilta tulon jalkeen itelle on jaany ainoostaan yks kotipaiva kaikkien muitten menojen keskelle. Tanaan kumminkin paatin ottaa ittea niskasta kiinni ja paivittaa hieman kuulumisia ja kuvia viimisten parin viikon varrelta.

Kouluun on enaa vaa kolme paivaa ja sitten kahdeksan viikon kesalomatkin on ohi. Ta kesa on ollu kylla virallisesti huonoin sitten 40-50 vuoteen, ja tasta vimpasta lomaviikosta ollaan saatukki nauttia sitten vaan sateen merkeissa. Koko loman aikana hyvia, kuumia, aurinkoisia rantapaivia taisi olla tosiaan alle kahen kaden sormilla laskettuna, mutta sentaan shortseilla on koko kesan tarkentunu olemaan. Varia ei kumminkaa oo tullu melkee yhtaa! :/

Kavereita oon nahnykki sitten viimisten viikkojen aikana paljon. Vaikka koulukavereilla on ollukki paljon toita ja opiskelua, onneks vaihtarikavereilla on ollu sitten hiukan enemman aikaa. Tapasin pari vaihtaria myos Suomestakin, joitten kanssa aikasemmin ei oo tullu nahtya sitten Sydneyn lentokentalta lahdettya ekaa kertaa. 

Tossa viime viikolla olin esimerkiks Bondilla pari paivaa yhen vaihtarikaverin luona, ja silloin viimeinkin paasin nakemaan Bondin aurinkoisena paiva!  Noista tan kesan saista se jo jotain kerto kun tuollakin vasta neljannella kerralla paasi auringosta nauttimaan, ja tietenkin siina vaiheessa kun rannalle viimein paasi, olin jo unohtanu Australian auringon voiman -tuloksena kaunis sotamaalaus kasvoissa (sunburn). Kieltamatta Bondi on yks parhaimmista alueista Sydneyssa, jos multa kysytaan. Ne talot siella on aivan valtavia, ja melkeen jokasen talon parvekkeelta on mahtavat nakymat ihan Harbour Bridgelle saakka! Mikas siina, jos uutena vuotenakin voi niita ilotulituksia kattoa omalta parvekkeelta kasin valittamatta kaupungin tungoksesta tai niista kaikista juopoista turisteista. Toisella puolella Bondita paase taas nakemaan yksia kauneimpia maisemia, missa Australian rantaviiva kohoaa jylhana kallioseinamana korkeelle ylospain jattaen katsojan ihan hiljaseks ihailemaan. Ja arvaa vaa, oliko kamera taas mukana.. ei.

Vaihto-oppilaan tarkeimmat saanot, numero 1: Pida kamera aina mukana!

Seuraavina kahtena paivana ta kaveri oli sitten vuorostaan meijan luona Thirroulissa kattomassa, ja viimeinkin itellakin on kuvia taalta teille nayttaa, mun lahirannasta! Nauttikaa! 

Yleisesti kavereitten kanssa ollaan oltu rannalla tai katottu elokuvia saasta riippuen. Myoskin Skinsin pari tuotantokautta on ollu hyvassa kulutuksessa ja ihan elokuvissakin saakka on tullu pari kertaa kaytya. Nyt on myos tullut ulkoilmaelokuvatkin koettua kavereitten kanssa, maaten picnic maton paalla, napostellen jotain hyvaa ja katson elokuvaa suurelta skriinilta iltataivaan alla. Se, jos joku on kokeilemisen arvoinen tapa viettaa kesailtaa parhaimpien kavereitten kanssa! Joksus on myos ihan kiva vaa ostaa ruokaa jostain kaupungilta ja syoda sita kaverin kanssa puistossa samalla pelkastaan vaan jutellen ja nauttien auringon paisteesta tai sitten kavella ympari satamaa, paikoissa minne aikasemmin ei ole jostain syysta tullut mentya.

Viime viikon lauantaina jouduttiin viimein sanomaan mun vanhemmalle host siskolle heipat, kun han lahti vuorostaan vuodeks vaihtoon Saksaan. Jotenkin huvittavaa ja outoa kuinka kaikki ne omat ajatukset ja fiilikset palas mieleen 19. paivalta heinakuuta, kun ite olin samassa tilanteessa. Nain ku sisko hyvasteli kavereitaan, oli vimpaa paivaa toissa, pakkas laukkuja, vietti vimppaa iltaa perheen kanssa ravintolassa ja viimein paas lentokentalle hyvastellen perheen ja havis niitten turvatarkastusporttien taakse odottaen tietamattomana tulevia seikkailujaan. Tiian, etta varmasti tuun viela nakee hanta kun taalta paasen takasin Suomeen, mutta silti oli hiukan kummallista hyvastella oma 'sisko', josta tuli omalla tavallaan niin tarkee ihminen itelle taalla asuessa. 

Lentokentalla iloseks yllatykseks nain myos aika monia tuttuja, ketka oli lahettamas omia lapsia, siskoja, veljia, host sisaruksia tai kavereita jonnekkin pain maailmaa. Noitten joukossa oli myos yks tytto Suomesta, joka kuulus siihen meijan Singapore ryhmaan tanne tullessa, ja josta en ollu kuullu mitaan sitten elokuun. Eipa ihan heti olis tullu mieleen et tapaisin ensimmaitteeks lentokentalla tutun Suomesta, joka taalla asuu yli neljan tunnin paassa, mut oli tosi kiva taas vaihtaa kuulumisia pitkasta aikaa.

 Ta tammikuu on muittenkin ku aussivaihtareitten suunnalta aikaa muutoksille. Viime viikolla yks tytto Brasiliasta lahti meijan piirista takasin kotiin ja ylihuomenna on seuraavan seuraavan vuoro. Huomenna on siis luvassa yhet laksijaisjuhlat, minka jalkeen en sitten osaa sanoo, koska seuraavan kerran nahdaan. Itella onneks viela paljon edessa Australiassa ja sen jalkeen tulevaisuudessa monia lomasuunnitelmia, kun jokasta vaihtaria pitaa kayda kattomassa parin vuoden paasta. :D

Eilen koko Australiassa vietettiin Austaralia paivaa. Taalla se tarkottaa, et ihmiset pukeutuu erilaisiin australian lipuilla varustettuihin vaatteisiin ja asusteisiin ja pitaa hauskaa kavereitten ja tuttavien kanssa rannalla tai kaupungilla. Ite oli aamupaivalla auttamassa Rotary klubia niitten jarjestamassa marssissa, jossa miehet oli pukeutunu sotilaiksi (monta sataa vuotta sitten) ja naiset Wollongongin asuttamisen ajan asuihin. Edessa kulki sakkipilliorkesteri. Marssin lopussa meilla oli lipun nosto ja pommien ampuminen ja siina se sitten oli. Ite olin pukeutunu sellaseen vanhan ajan asustukseen kantaen korillisen verran anzac pipareita, joita jakelin sitten ohikulkijoille. Vaikka pari ihmista oli kuulemma kysyny, 'Kuka tuo kaunis tytto tossa vanhassa asussa on?' mun entiselta host aidilta, en silti ite oo ihan varma tosta edellisesta.. Mita ma en nyt oman rotary klubini eteen tekisi..

Iltapaivalla suuntasinkin sitten kaverin luokse Minnamurra joelle uimaan, minka jalkeen ajettiin hanen poikaystavan luokse Kiamaan. Minnamurrassa iltmat oli aika hyvat ja meilla oli tosi hyvaa aikaa siella uidessa (vaikka se virtaus kylla aluks hiukan kauhistuttikin!), mutta sitten se taas alko -sade. Kavereilta sain myohasena synttarilahjana ison kassillisen puolillaan kaikkee Aussikamaa, milla sitten oli kayttoa Australia paivana.. Illalla ostettiin kotiin iso take away jaatelopaketti Cold Rockista. Parasta jaateloa, mita taalta saa; 'Choose it. Mix it. Smash it. Love it.' Nam!

Tanaan luvassa taas lisaa kulttuuria Sydneyssa (jo kolmatta kertaa talla viikolla) kun viime viikolla oltiin kattomassa perheen kanssa teatteria Sydney Festivaleilla ja tanaan luvassa toinen ulkoilmaleffa Sydneyn Botanic Gardenilla, kun yks Rotary pari kutsus mut niitten mukaan sinne. Pitais siis olla taas hyva ilta luvassa, kunhan ei vaa satais.

Loppuun pari kuvaa menneelta parilta viikolta.

Aurinkoinen Bondi! 

 Pancakes on the Rocks, hyvastit kotiin lahtevalle Brassille

 Omaa hauskaa ft. Danielle 

 Host siskon vimppa ilta

Australia Day. 

-Vilma

1/2 !!!

Jos miettii, vuosi on pitkä aika; niin paljon kerkee tapahtumaan vuoden aikana niin täällä, kun sielläkin. Nyt (sunnuntaina) on sitten tasan 25 viikkoa Australiassa takana ja samat 25 vielä edessä, enkä oikee tiiä mitä ajatella. Toisaalta tuntuu, et oon ollu täällä jo pienen iäisyyden, mutta toisaalta ei se sitten loppujen lopuks niin pitkä aika oo ollukkaa. 

En kumminkaa nyt viittii sen enempää tohon aikaan paneutua sillä tiiän, et vaikka nyt tuntuis olevan aikaa vielä yllin kyllin, pian oonki jo muuttamassa perhettä ja sen jälkeen pakkaamassa kotia kohti nopeemmin ku arvaankaan. Sen sijaan, aijon nauttii tästä niinku jokasesta muustakin tulevasta hetkestä ja ottaa kaiken ilon, minkä irti saan.

Lopussa kuvia vielä viimisen puolen vuoden ajalta. :)

   

   

    

     

     

-Vilma

Ps. Viel vimppa viikko aikaa kysellä, jos jotain mielessä:)

Xmas and NYE!

Sori etten oo nyt taas hetkeen kirjottanu, mutta joulun jälkeen on tuntunu olee nii paljon tekemistä, ettei kauheesti blogin kirjottamiseen oo jääny aikaa. Muutenki koko joulukuu tuntus menevän ihan hujauksella ohi, ettei sitä oikeen tajunnukkaa ku vuosiki jo vaihtu seuraavaan. Kyllä se pitää paikkaansa kun kaikki aikuiset aina puhuu, et joka vuosi menee entistä nopeemmin. Vielä vuosi sitten en tienny minne oon ees lähössä, vaikka kaikki papaerit oli jo postissa eteen päin ja ens viikolla oon ollu täällä jo puolet ajastani!!! Viime vuonna tapahtus siis paljon, ja monien mahtavien kokemuksien ansiosta se oli yks parhaimmista, mutta epäilemättä yritän tehä tästä vuodesta vielä paremman. :)

Yks ehdottomasti parhaimmista kokemuksista tähän mennessä on ollu matka Montague Islandilla, aivan Narooman ulkopuolella (kaupunki rannikolla, 3h etelään Wollongongista), jonne mentiin host isän ja siskon kanssa snorklaamaan hylkeitten kanssa pari viikkoa sitten. Vesi siellä oli todella kirkasta ja täynnä elämää, ja perille päästessä ainakin kakskymmentä käpäläparia oli toivottamassa meijät tervetulleiksi vedestä käsin ja kallioilla vielä suurempi joukko odottamassa. Kun sitten veteen päästiin, hylkeet alko innokkasti leikkimään mukana kun veden alla teki pari piruettia tai sukelsi syvemmälle. Yhessä vaiheessa pääsin jopa kosketusetäisyydelle itteä ainakin parikymmentä kiloa suuremman hylkeen kanssa, eikä tuo tuntunu olevan moksiskaa. Hylkeet vs. kalat 6-1. :D

Mahtavasta pääivästä vielä paremman teki illallinen kaverin luona, kun kaverin isä teki argentinialaisen illallisen. Lihaa ainakin tuli syötyä yhen illan aikana enemmän ku tavallisesti viikkoon, mutta minkäs sille mitää voi jos argentinialaiset tietää miten ruokaa tehää.. Illallisen yhteydessä yritin opettaa kavereille myös pari suomalaista joululaulua, mitkä osottautuski aluks hiukan hankalammiks ku oletin, mutta hyvin nuo siitä selvis. :D Noitten perinteitten mukaan mentiin vielä pimeellä kattelemaan ihmisten jouluvaloja, niihin kun täällä päin laitetaan hiukan enemmän vaivaa (ja rahaa?!) kun Suomessa..


Jouluaatto vietettiin mukavasti host isän perheen kansssa. Paikalla oli kaikki veljekset (yhtä lukuun ottamatta) ja niitten perheet ja paljon, paljon ruokaa. Suomalaisesta jouluruuasta poiketen, melkeen kaikki ruuat oli kylmiä, eikä näillä oo ollenkaa mitään perinne ruokia, kuten laatikoita tai muita vastaavia. Myös kala puuttus pöydästä kokonaan. Tilalla olikin sitten monen moisia salaatteja, kastikkeita ja kylmää lihaa. Kuka lämmintä ruokaa olis kaivannukkaa ku lämpötila ulkona oli melkeen 30 astetta, eikä sisälläkään paljon viileempää ollu. Päivä meni vaan syöden ja vaihdellen kuulumisia, ja olihan meillä joulupukkikin käymässä pienten lasten iloks. :) Illalla käytiin vielä tsekkaamassa Wollongongin parhaat jouluvalot, mikä osottautuski suureks yleisötapahtumaks.. Sori ettei oo parhaimmista taloista kuvia, kun ajatus tuli vähän myöhässä mukaan.   

Joulupäivä olikin sitten taas hiukan tavallisesta poikkeava; lahjat avattiin vasta aamulla ja päivä vietettiin perhetuttujen kanssa picnicillä rannalla. Kivaks yllätykseks muaki oltiin muistettu parilla paketilla, ja Suomestakin oli yks paketti odottamassa. Kiitos vaan mammalle ja pappalle! :) Meijän onneks sateet häipys jouluks ja me saatiinki todella upeet kelit pyhien ajaks. Kaiken kaikkiaan oli siis todella hyvä joulu, eikä luntakaan kaivattu ollenkaan! 

Bon bonit kuuluu jokaisen australialaisen jouluun   


Tapanin päivän jälkeen lähettiin perheen kanssa sitten viikoks Fowlers Gap research Stationille (reilu 100km Broken Hilliltä pohjoseen), keskellä Australian puskaa ja erämaata. Host isän kaveri on siellä töissä jonain eläintutkijana, joten meillä oli sitä kautta mahtava tilaisuus tutustuu oikee kunnon puskaan. Viikon aikana tuli nähtyä monen moista elukkaa, kuten kenguruita, emuja, liskoja, lintuja ja villivuohia, mut käärmeihiin ei mun onneks kertaakaan törmätty. Niistä kyllä varoteltiin alusta saakka, ja aina ulkona pitiki käyttää nahkasaappaita ja pitkiä housuja, eikä hämärän jälkeen minnekkään menty ilman taskulamppuja! Monien eläinten lisäks myös toi sisämaan lämpö tuli uutena kokemuksena. Koska päivällä lämpötilä oli usein siinä 40 asteen tienoilla, ulkona oltiin vaan aikasin aamulla ja iltapäivästä iltaan. Klo 10-16 vietettiin sisällä nukkuen, lukien tai telkkaria kattoen. Ton viikon aikana oppi kyl arvostaa ihan erillä tapaa Wollongongii ja meri-ilmastoo, ja vaikka meillä olikin tosi mielenkiintonen matka, oli viikko jo ihan tarpeeks keskellä puskaa, ja jokanen tais olla ilonen kun vimppa ilta vietettiin kaupungilla yöpyen hotellissa. Eihän me sitä koko viikkoa kumminkaan ilman sivistystä eletty, vaan yhtenä iltana ajettiin 'lähi baariin', jonkun 100km päähän illalliselle. Perillä odottikin tosi idyllinen vanha baari punasen santatien varrella, ja seinii koristi vanhat satulat ja entisten maamiesten hatut. Miettisin vaan, miten tollanen paikka keskellä ei yhtään mitään (noin 160km lähimpään kaupunkiin) voi menestyä niin hyvin, mutta varmaan sitten ihmiset tollasten välimatkojen päässä haluu jotain välillä syödäkkin. Myös uus tuli vietettyä siellä muitten tutkijoitten ja niitten perheitten kanssa syöden kunnon BBQ illallinen ja nauttien tähtisädetikuista ja ilotulitteista. Eipä siis ainakaan tänä vuonna tullu Sydneyn ilotulituksia nähtyä, mutta ainakin on hyvä syy tulla takasin parin vuoden päästä! Ilotulitukset on täällä muuten kielletty laissa, joten niitä myydään enää jollekki kaupungeille ja erikois tilaisuuksille. Jos siis tavallinen tallaaja haluu uhata maan lakeja, on raketit ostettava mustan pörssin kautta tai niinku meijän tapauksessa, säilytettävä monta vuotta vaatekaapin uumenissa (toimi silti vielä ihan hyvin..) :D .

Tä ja viime vuosi on ollu ennätyssateista tuolla, ja nyt saatiinki nauttia 'todella vihreästä' luonnosta.   

 Tiet tuntu vaa jatkuvan ja jatkuvan, eikä siltikään mitään uutta tullu näkyviin.

'kotikenguru'   

Nyt kun ollaan taas sivilisaation pariin päästy, oon yrittäny tehä mahollisimman paljon kun vaa mahollista ennen kun taas koulut alkaa. Perjantaina mulla oli synttärit ja halusinki viettää sen päivän kavereitten kanssa Bondilla. Kumminki tuntuu et mulla on joku kirous sitä paikkaa vastaan kun ekalla kerralla iski paha migreeni ja tällä kertaa sää oli ihan surkea. Eipä siis vieläkään sinne uimaan saakka päästy, mutta ainakin nyt on jalat kastettu tunnetun Bondi beachin hiekkaan. Ja hyvin se päivä meni kauppojakin kierrellessä ja hyvässä seurassa! Bondilla on niin monia hyviä kauppoja, että kyllä sinne vielä pitää uudestaan päästä kattomaan.

Illalla perhe vei mut vielä Little Italiaan illalliselle. Hyvää ruokaa, mukavaa seuraa ja kaunis ilta terrassilta nauttien -mahtava päätös ekoille aussi synttäreille! :)

Eilen vietin vaihtari & counsellor -päivän Minnamurran sademetsässä kattomassa. Ilma oli todella mahtava taas ja toi mettä todella kaunis kaikkine vanhoine puineen. Ei myöskään sellasta vesiputousta taida ihan heti Suomesta löytää. Toi on taas yks syy lisää miks nautin niin paljon australiasta: aina näkee tai kokee jotain uutta, mitä Suomeen ei voi ees verrata, mut 'not better, not worse, just different!' (Rotary sanonta..)

Illalla kaverin perhe vei mut Sydney festivalien avajaisiin. Paikalla oli tuhansia ihmisiä ja pari tosi hyvää bändiä ja tunnelma oli ihan mahtava! Vimpan bändin soittaessa tungettiin ihan eteen, missä meno oli aika kovaa ja tunnelma todella tiivistä. Ihmiset tanssi ihan hullun lailla, että jossain vaiheessa sai oikeen hiukan pelätä, mut eihän mitään kumminkaan tapahtunu. Ihan sattuman lailla alettiin puhumaan sitten jollekkin tuntemattomille, joista yks osottautuski suomalaiseks! :D Eipä tosiaan olis heti uskonu et kaikkien niitten tuhansien ihmisten joukosta jos kolmelle ihmiselle puhuu, toinen tuleeki 5,3 miljoonan asukkaan Suomesta, toiselta puolelta maapalloa! No, näköjään sekin on mahdollista. Kotona oltiin vasta myöhään illalla ja pitkän päivän jälkeen oma sänky tuntus todella hyvältä paikalta.

Tänään on taas ollu hiukan ukkosmyrskyjä, mutta uhattiin perheen ja tuttavien kanssa luonnon voimia ja sateen tauotessa mentiin syömään perinteiset 'fish and chips' rannalle. Koulun alusta ei ole vielä mitään tietoa, mutta nautin lomista loppuun saakka täysin siemauksin.

Tänään tuli muuten lentoliput varattua kotia päin, ja huomasin että tasan viikon päästä on puoliväli vastassa!! 8. heinäkuuta 2012 päättyy siis tämä matka, mutta siihen onneks vielä 27vk aikaa. Kuulemma se vaan menee niin kauhean nopeasti ohi jos muihin vaihtareihin on uskominen..

Hyvää alkanutta uutta vuotta kaikille! Ja muistakaa, uusi vuosi on uusi mahdollisuus kaikille unelmille. :)




-Vilma




Ps. niitä kysymyksiä saa kysyä :)

22nd of December, eika vielakaa joulumielta.

Taas on se vuoden odotetuin ja rakastetuin aika taalla, joulu! Enaa pari yota siis jouluaattoon ja joulumieli jossain mailien paassa. Ei sen takia, etta perhe on Thaimaassa, isovanhemmat Suomessa ja ma taalla, tai siks ettei lumesta oo tietookaa. Samalla kun omat paketit on viela paketoimatta ja meijan joulupuukin on surullisen hauskan katastrofaalisesti koristeltu, tuntuu monilla olleen joulumieli pinnassa jo useemman viikkoa. Kaupungilla kadut on taynna ihmisia jouluostoksineen, ostareissa soi joulumusat ja joka paikka on taynna mita varikkaimpia joulukoristeita ja valoja. Aussihuumori ei puutu myoskaan joulusta kun joka paikassa nakee joko surffaavia tai parvekkeilta roikkuvia joulupukkeja taikka autoilla kavavia poron sarvia ja Petteri Punakuonon punasia nenia. Joulusaista en viittii sen enempaa mainita, mutta taitaapa ausseillekkin tulla poikkeuksellinen joulusaa; talla kertaa sateitten merkeissa.. Silti odotan innolla ensimmaista aussi-jouluani!

Viimisen parin viikon aikana oon kerenny tekee vaikka mita vaikka pari paivaa menikin kotona lepaillessa kovan flunssan takia. Paa laitettiin joulukuntoon viimeinkin kampaajalla, lahjatonta tulevaa joulua on paikkailtu omilla ostoksilla ja sivistyksen suuria aukkoja paikkailtu perinteikkaan Pahkinansarkija-baletti esityksen avulla.

Viimeviikolla kaytettiin kavereitten kanssa Jamberoon (vesipuiston) liput viimisena mahollisena paivana, ja arvata saattaa, ettei taaskaan meille suotu sita auringon paistetta. Sade ei kumminkaan meijan mukavaa paivaa onnistunu pilaamaan ja flunssastakaan ei oo enaa pahemmin jalkea.

Suuremmalla porukalla vietettiin joulujuhlat meksikolaisessa ravintolassa KK lahjojen ja hyvan ruuan ja seuran parissa. :)

Sunnuntaina suunnattiin perheen kanssa Sydneyhin viettamaan mukavaa aikaa yhessa ja siskojen kanssa paiva kulus mukavasti Luna Parkissa. Eihan tuo mikaan huiman suuri ole, mutta ihan kokemisen arvonen. Jos sinne joskus eksytte, ainakin 'Stick to the wall' on ihan must.. :D Illallinen syotiin todella hyvassa intialaisessa, Tendoori Chicken nimisessa paikassa.

Hotelliyon jalkeen, maanantaina, jatkettiin pienemmassa porukassa Sydney kiertelya. Vihdoinkin, ensimmaista kertaa, paasin Bondi Junctionille shoppailemaan, mista loytys myos mun ihmetykseks suomalaista Iittalan designia ja Marimekon servetteja. Muumimukit siina kaupassa $55!!!

Ja arvatkaapa vaan kuka onnistui sitten omalla, hiukan akkipikasella toiminnallaan saamaan kaikki halytykset paalle ostarin yhessa osassa, kun ensin host siskon paatoksen seurauksena jouduttiin lukkojen taakse paloportaisiin ja ma yritin ulos palo-oven kautta.. Nojoo, joka paiva oppii jotain uutta; ala avaa palo-ovia julkisella paikalla, ellei ole oikea hata kyseessa! :D ->Seurauksena migreeni, jonka takia en paassyt vielakaan nakemaan Bondi beachia tai Bondin parhaita kauppoja. Great!

Tanaan perinteinen aussi barbiet Suomeen menevan vaihtarin luona, huomenna luvassa heratys klo 4.30am ja snorklausta hylkeitten kanssa.

Oikeen mukavaa ja ikimuistoista joulua ja uutta vuotta teille kaikille!

I love Xmas!

-Vilma

kysymyksia

Reilun neljan viikon paasta tayttyy mun eka puoli Australiassa ja aattelin et annanki teille nyt suun vuoron. Eli nyt mulle saa laittaa kysymyksia mista tahansa mielta askarruttavasta asiasta liittyen vaihtoon, Australiaan, Rotareihin, koulun kayntiin, tai mihin vaan, mita en viela oo sattumalta blogissani kirjottanu.

Kysymyksia mulle voi lahettaa ens vuoden kolmanteen viikkoon (22.1.) saakka ja yritan niihin kaikkiin kysymyksiin vastata sitten omalla postauksella silla seuraavalla viikolla. :)

-Vilma

Kuvaton postaus.

Kun melkeen viisi kuukautta sitten saapusin keskelle Australian kylmää talvea, jokanen aussi jakso muistuttaa, miten ainakin kesä tulee olemaan todella kuuma ja aurinkoinen. Kun sitten kevät alko, ja lämpöaallot saapu tuoden pari todella kuumaa päivää mukanaan, koulussa ei paljon muusta enää kuulukkaan kun kesän suunnitelmista ja kuinka jokanen tulee viettää ainakin kolme neljäsosaa kesälomistaan rannallen aurinkoa palvoen. Nyt, pari kuukautta myöhemmin, kun kesästä on melkeen 13 päivää takana, voin sanoa, että nuo kaikki oli niin väärässä. Tosiaan tuosta 13 päivästä kolme on ollu sateettomia ja sentään melko lämpimiä. Ihmiset kyllä edelleen kovasti vakuuttaa, että ainakin tammi- ja helmikuusta on tulossa kuumia, ellei niihin lämpöasteisin vielä joulukuussa päästä, mutta saapahan nyt nähä.. Niitä ainakin tänne kovasti toivotaan! Host isä kun syyttää mua kaikista sateisista päivistä..

Hyvä asia kumminki on se, että itellä on jo lomat käynnissä toista viikkoa, kun monissa kouluissa lukuvuosi loppuu vasta tällä viikolla. Se vimppa koulupäivä olikin yks parhaimmista. Meijän koulussa joka vuosi pidetään Xmas carols kilpailu, jollon jokanen vuosi aste (ilman yr 10 ja 12) esittää omat carolsit ja tuomaristo päättää sitten voittajan. Tänä vuonna kumminki se vaihtu tupien väliseks kisaks (mistä yr 12 (2012) ei ollu ollenkaa mielissään). Kun sitten jokanen tupa esitti omat carolsit lavalla omaan tupaväriin puettuna, huomas kuinka hieno juttu toi tupa jaottelu omalla tavalla onkaa. Ja mun mielest se yhteishenki, mikä jokasen tuvan sisällä oli, oli parasta! Ehkä teijän on hiukan vaikeeta siellä päässä kuvitella, mut kun ite on ollu niissä kaikissa tupaharjotteluissa, pukenu niitä Lourdesin valkosia vaatteita ja esiintyny kaikkien muitten tyttöjen kanssa siellä isolla lavalla tavotteena voittaa lisää pisteitä omalle tuvalle, on siinä sitä jotain mukaan kuulumisen tunnetta. Ja arvatkaa vaa, mikä tupa voitti. -Lourdes!
Koko päivässä kyllä silti ehdottomasti parasta oli kapinoivan yr12 (2012) yllätys carol! Jyrkästä kiellosta huolimatta yr12 halus pitää oman shown, joten sitä sitten harjoteltiin vimpalla viikolla kaikilta opettajilta ja muilta oppilailta salassa pienissä luokkahuoneissa lounas ja recess ajoilla. Ja kun sitten vimpan päivän assemblyssa yhtäkkiä kaikki yr12 tytöt pahamtaa lavalle musiikin alottaessa, oli parin opettajan ilmeet ihan näkemisen arvosia. Vaikka jotkut tytöt taiski ton takii joutuu hiukan pulaan, oli se ainakin hauskaa! Hyvä tapa lopettaa lukuvuosi. :)


 Nyt näillä lomilla sitten kun niitä rantakelejä tosiaan täällä päin ei niin oo ollu, meni eka viikko pitkälti kotona tai täällä lähiympäristössä/kaupungilla pyörien. Kavereitten kanssa en oo kauheesti päässy olemaan niitten töitten takia, mutta kun sitä aikaa on löyty mun aukkoja sivistyksessä on yritetty paikata Mean Girlsin, Bridesmatesin ja Hangoverin avulla. Yritin myös pari kertaa host äitin ja siskon kanssa hot yogaa, mikä osottautuski sit aika mielenkiintoseks.. en kyllä sinne ainakaan vapaaehtosesti enää mene. :D


Viime viikolla meillä oli taas pitkästä aikaa Rotary tapahtuma, missä pääsin näkee muita vaihtareite. Menin torstai päivällä jo Sydneyhin kun oli kaverilla siellä yötä ja hengailtiinki se päivä puistossa ja käytiin kattomassa elokuvissa New Years Eve. So good!
Seuraavana aamuna oli aikanen herätys, koska mentiin päivän aluks yhen Sydneyn klubin aamupala tapaamisen, minkä jälkeen kaikille vaihtareille pidettiin Sydney city walk. Tuli siinä kuultua taas pari uutta faktaa ja lisää historiaa Sydneysta ja sen tärkeimmistä rakennuksista (empä tienny aikasemmin, että Ooppera talon akustiikka on ihan surkee ja tällähetkellä täällä mietitäänki, pitäiskö sinne rakentaa kokonaan uus). Ilmakin oli meijän onneks tosi hyvä.


Koska host isä on todella innokas snorklaaja, oon päässy nyt pariin otteeseen itekkin veteen. En oo koskaan aikasemmin snorklannu, ennen kun tähään perheeseen tulin ja kyllä se on ollu tosi kivaa. Sunnuntaina oltiikin koko päivän Jervis baylla perheen kanssa snorklaamassa. Empä nähny niitä 'nukkuvia haita' vieläkään, mistä host isä on jo pariin kertaa selittäny, mutta en tiiä olisinko ees halunnu.. En kun niihin oikee luota vaikkei niitten ihmisiin pitäis hyökätäkkään.. 
Veden alla pääsee niin erilaitte näkemään paikallisia kaloja ja merikasveja, ja mikäs sen hauskempaa, kun bongata samoja kaloja täältä, mitä meijän akvaariosta löytys pari vuotta sitten. Saas sitten nähä mitä sieltä isolta valliriutalta löytyy kun sinne saakka päästään. 

Vaikka loppuviikosta onki luvattu vielä lisää sateita, perjantaina me mennään kavereitten kanssa läheiseen vesi puistoon. Viikonloppuna suuntana taas Sydney.


Jos en ennen joulua kerkee enää kirjottamaan, toivotan jo nyt teille kaikille kauhallista ja mukavaa joulua! Itellä ei vielä ollenkaa joulumieltä, vaikka joka talossa joulukoristeet onki ja radiossa soitetaan joulumusaa. Ainakin tästä joulusta tulee hyvin erilainen, mutta varmasti hyvä sellanen. Beach and BBQ Xmas, here I come!


-Vilma


Ps. Että tykkään tästä perheestä; kun näitten tuttu kysys multa ravintolassa istuessa, mitä ruokia kaipaan eniten Suomesta, sainoin tietenkin ruisleipää. Tä nainen ties et läheisestä pikku kylästä löytyy ruisleipää yhdestä leipomosta ja kun sitten ajettiin snorklauksen jälkee kotia päin, perhe päättikin pysähtyy tässä leipomossa ja hankkia meille sitä ruisleipää. Parasta leipää mitä Australiassa oon saanu! NAM♥

4 days before the summer holiday!

Kesaloma lahenee lahenemistaan ja suurimmat projektitki on jo takana, kunnes uusia taas saadan kesalomien yli. Viime viikolla olinki pahasti kahlittuna koulun koneelle kotonakin kun kaiken nakosta projektia ja tehtavaa on joutunu tekemaan. Myoskin younet on jaany hiukan valiin, mutta onneks sitten lomilla on aikaa nukkua. Tervetuloa kesaloma!

Monet ihmiset on muuten kysyny tosta koulun kaynnista, etta joudunko tekee kaikki hommat mita muutki, miten kokeitten kanssa ja onko se niin paljon hankalampaa opiskella enkuks?

-No, kylla kaikki tehtavat joudun tekemaan niinku muutki eika mulla oikeestaa oo mitaan erikois ohjeistusta tai saantoja niitten suhteen. Taalla meille annetaan enemman projekteja ja laajoja tehtavia kun Suomessa, joten niihin luonnollisesti menee enemman aikaa. Myoskin kieli (ja todella hidas tietokone) rajottaa hiukkasen kun oon valinnu just sellasii aineita, missa tarvitaan hiukan laajempaa sanavarastoa, mita ei Suomessa oo tullu opittua (entertainment, design and technology, English – opettaja kayttaa sellasii sanoja, mita muillekki pitaa selittaa, jne.) Kokeista en sitten enaa oo varma ollenkaa. Aikasemmin yks opettaja sanos mulle, et mun pitaa teha kaikki kokeet niinku muittenki, mutta kun tiistaina oli enkun kokeen vuoro, muut opettajat tuli ihmettelemaan mita ma kokeessa teen. Kuulemma kukaan vaihtari ei oo koskaan tehny noita isompia kokeita aikasemmin eika siis munkaa niita tartteis teha, paatin nyt sit kumminkin sen teha lopulta kun en muutakaan keksiny. Enhan niita numeroita todistukseen saa, joten ei silla valia vaikka sen pahasti reputtaisinkin.

Ja talla hetkella ehka tylsin juttu tassa koulun kaynnissa on se, kun ite joutuu joka aamu heramaan kukonlaulun aikaan koulua varten ja molemmat host siskot jaa vaan kotiin nukkumaan (yr10 ja 12) ku niitten osalta tan vuoden koulut on kayty. Reilua(ko?!)

Eihan taa mun vapaa-aika oo koko aikana vaa koulun kayntia ollu, vaan on mulla muutakin ohjelmaa loytyny.  Koulun jalkeen oon ollu aina valilla kaupungilla yksin tai kavereitten kanssa, yhella piirin vaihtarilla oli viime viikolla synttarit, missa itekkin olin ja kun yr10 lopetti koulun viime viikolla, menin host siskon kanssa niitten paivalliselle.

Edellis sunnuntaina oltiin vaihtariporukan kanssa Sydneyssa viettamassa paivaa taas vahaan aikaan. Alkuun kierreltiin vaa kaupungilla, kunnes paatettiin lahtea kattomaan Baddy’s markkinoita. Illalla mentiin kauan ootettuun Jason Mrazin konserttii Ooppera talolle. Vaikken shown alkaessa tajunnu et ite Jason Mraz tuli lavalle (heh.. :D) se konsertti oli kylla todella hyva! Aikasemmin olin kuullu ehka kaks biisia koko miehelta, mutta kylla se $70 lippu oli ihan arvosensa. Kotona olin vasta kahen aikaan aamuyosta, ja koulussa naytinkin enemman zombilta kun ihmiselta.

Sydneyn yossa 

 

Meijan koulussa on ollu nyt parin viikon ajan ryhma italialaisia oppilaita koulun Italian kielen vaihto-ohjelman takia. Kun niilla on ollu paivittain jotain kivoja retkia ympari NSW:a, makin paasin viime viikolla niitten kahdelle retkelle mukaan kun kouluhommia ei ollu. Olinki niitten mukana Berryssa (pieni maalaiskaupunki junamatkan paassa) ja Huskinssonissa, Aboriginal paikassa. Toi ensimmainen oli vaa shoppailua maalaiskylassa kun rankkasateelta ei paasty sita suunnitelman mukasta rannikkokavelya Kiamassa tekemaan, ja toi jalkimmainen oli keskella puskaa oppien aboriginaalien kasveista ja kulttuurista. Tietenkin paivaan kuulus myos omien bumerangien koristelu ja perinteisten puskaruokien maistelu. Taas siis yhden aussikokemuksen rikkaampana, kun kenguruakin oon paassy maistamaan.

Edellisella viikolla olin year 10 kanssa Sydneyssa juutalaismuseossa. Noitten kaikkien retkien ja yhen sairastelu paivan takia oon nyt sitten saanu lintsarin maineen kavereitten piirissa.. great! :D

Tana viikonloppuna olin seuraavan host perheen kanssa Orangessa kattomassa. Host isan vanhemmat asuu siella, joten niitten mukana paasin nakemaan ympari Orangea. Kaytiin mm NSW  'suurimmalla' jarvella ja 'korkeimmalla' vuorella, seka Botanic Gardenissa bongaamassa lintuja. 

Taalla muuten noi kaikki maalaiskaupungit on ihan samanlaisia, ihan sama missa pain NSW meet.

Seuraavan kerran kun kuulumisia paivittelen, taidanki olla jo kesalomilla.

Ps. Jo kolmasosa vuodesta takana.

-Vilma