keskiviikko 7. syyskuuta 2011

Arkea

Oon pahoillani, että tämä postaus, mitä on pyydetty aikoja sitten, on venyny näinki pitkälle. Oon ollu aikeissa kirjottaa tätä monta kertaa, mutta koskaan sitten loppujen lopuks ei oo ollu aikaa. Kirjotin jopa pitkän listan kaikkee, mitä teille voisin mun arjesta kertoa, Australian ja Suomen eroista, sekä jostain oudoista jutuista, mitä oon täällä huomannu, mutta arvatakki saattaa, että nyt ku sitä tarvittais, en löydä koko lappua enää mistää. Yritän kumminki kertoa jotain, mitä mieleen tulee, ja ainahan saa myös kysyä, jos jokin asia jäi vielä mietityttää.

Varoitan, tiedossa pitkä postaus!

Niinku aikasemminki oon jo kertonu, loppujen lopuks tää aussikulttuuri on aika paljon erilainen mihin Suomessa oon tottunu. Monia pikkueroja löytää koko ajan lisää, enkä niitä kaikki voi millään tähän postaukseen liittää, mutta kyllä täällä silti ihan suomalaisella maalaisjärjellä pärjää.

Suurimpana erona tähän aikaa vuodesta heti kielen jälkee huomaa tän ilman! Kaikki sanoo, että täällä on ehkä kylmin talvi pitkiin, pitkiin aikoihin, ja kylmimmillää täällä on tainnu siis mun aikana päivisin olla jotain 10 asteen paikkeilla.. eipä siis Suomen pakkasista, saatikka sitten lumesta tietoakaan! Eipä pahemmin oo tarvennu ite kylmyyttä valitella.. Nyt kumminkin on jo kevät tulossa, joten ilmat taas paljon lämpimämpii.
Sillon 'keskitalvella' oli kyllä sisälläkin melko vilposta, sillä kukaan täällä ei varmaa ees tiiä, mitä keskuslämmitys tarkottaa, ja koteja yritetään pitää lämpiminä hepposilla sähkölämmittimillä.

Yks ihan pikku juttu, mitä aloin miettii vast pari päivää sitten, on ettei täällä taloissa oo eteisiä missään! Tää kyllä johtuu kyllä luultavimmin siitä, ettei kenkiä oteta sisälläkään pois, ja ulkovaatteetki yleensä säilytetään omissa vaatekaapeissa (tää ei oo siis pelkästään mun host perheessä, vaan jokasessa talossa, missä oon sisällä käyny).
Täällä myös usein hanoissa säädellään erikseen lämmin ja kylmä vesi, joten tottumattomalle suihkussa käynti ekaa kertaa voi tuottaa hieman haasteita.
Tiskatessa ihmiset käyttää sieniä, eikä harjoja, ja kukaan ei koskaan mun nähden oo ainakaan astioita huuhdellut tiskauksen jälkeen, ne vaan kuivataan.
Talojen ulkonäköön ja puutarhaan ei kauheesti nähdä myöskään vaivaa, joten monilla alueilla on todella kirjavaa talorivistöä. (Myös arkkitehtuuri hiukan toisenlainen.)

Mulle henkilökohtasesti ruokailut on ollu todella suuri muutos. Suomessa oon siis tottunu syömää koulussa sen päivän pääaterian, eli lämpimän lounaan, minkä jälkeen loppupäivän pärjään pienellä napostelulla, sekä vähän suuremmalla välipalalla ja iltapalalla (leipää, teetä, hedelmä(ii)). Täällä kumminki kouluun tehty lounas on joku pikkunen salaatti tai yks voileipä, ja koulun jälkeen haukkaan sitten jotain lisäks. Pääruoka täällä joka perheessä on se päivällinen. Meijän perheessä se on aina suuri, paljon suurempi mihin oon tottunu(!!), ja seki on tosi myöhään. Täällä siis monesti päivällinen on joskus kaheksan aikoihin, eli raskain ateria päivästä syödään juuri ennen nukkumaan menoa (monissa muissa perheissä varmaa jossain 6-7 aikaa). Ruoka itsessään ei niin kauheasti eroa Suomen ruuasta, mutta täällä syödään paljon enemmän lihaa, kalaa ei niinkään, ja kaikki leipä on vaaleeta! Onneksi omassa perheessä sentään aterioilla on aika paljon vihanneksia, ja hiukan terveellisemmin yritetään syödä, mutta silti ruoka on välillä aika rasvasta.
Yritä tässä sitten pysyä ihmisten mitoissa vuoden aikana ku päivällistä ei pysty millään nukkuessa polttamaan, ja herkkujakin tekee joskus mieli. Sanokaa siis hoikalle Vilmalle tervemenoa, sillä en aijo täällä kyllä liikaa painoani miettiä!

Kumminkaan liikkumista en kokonaan oo lopettanu, vaan maanantaisin käyn vaihtarikavereitten kanssa Zumbassa, mikä on muuten todella hauskaa!, ja perjantaisin yritän pitää tennistaitojani yllä. Yritän vielä jossain vaiheessa saada jotain kaveria juoksulenkille mukaan, meinaan näitä mäkiä en kyllä yksin lähde haastamaan!

Olen todella pahoillani, etten ole vieläkään saanut aikaseksi mennä kuvia napsimaan lähiympäristöstä, enkä viittii perheestä tai talosta tänne kuvia laittaa, ku en tiiä mitä perhe asiasta olisi mieltä. Kumminkin lisäsin kuvan omasta pikkusesta huoneestani, missä oikeastaan vaan nukun ja säilytän tavarani.

My tiny room 

Kotona siis eniten aikaa vietän keittiössä tai olkkarissa. Kotona oon aika usein yksin, ku vanhemmat on töissä tai jossain muualla, minkä takia koneellakin tulee vietettyä vähän liikaa aikaa. Telkkaria en täällä kauheesti oo kattellu, mutta jotain ohjelmia kumminki. Perheen kanssa yleensä siis kokoonnutan yhteselle päivälliselle ja siinä sitten kerrotaan miten päivä on menny, mitä suunnitelmia ehkä huomiselle ja yleistä jutustelua. Joskus myös jään koulun jälkeen kaupungille, mutten nyt niin kovin usein, kun sinne on niin helppo kotoakin kävellä (n. 30min).
Eipä mulla arki kyllä täällä kovin kummosta oo, eli ihan tavallista elämää täällä elän, vaikka viikonlopuista kaikkea kivaa oonki kertonu!

Ihmiset muuten täällä on paljon hymyileväisempiä ku Suomessa! Koulussa parina ekana viikkona oltiin kauhee huolissaa, että onko mulla kauhee koti-ikävä ja oonko surullinen, kun en niin kauheasti hymyile, mutta omasta mielestäni käytös ei Suomen oloihin poikennu ollenkaa. Muistakaa te siis muut Ausseihin lähtevät vaihtarit hymyillä koko ajan, jopa matikkaa tehdessä! :D

En viittii tätä enää kauheesti pidemmäki kirjottaa, joten loppuun vielä jotain pikku eroista, jotka on ottanu silmää;
  • kuu on vaakatasossa
  • autot ajaa väärää puolta
  • täällä on pyöräkaistat myös moottoriteiden varrella
  • ruokakaupoissa tavarat pakataan valmiiksi, poikkeus itsepalvelukassoilla
  • kaupat arkisin kiinni jo klo17.30, poikkeuksena torstai, jolloin klo21.00 (ei koske ruokakauppoja)
  • banaanit hirmu kalliita (voi olla yli $20/kg)
  • melkeen jokainen omistaa joko iPhonen, iPod Touchin tai Ipadin, jokaiselta nuorella ainakin iPod
  • ihmiset juo paljon mehua tai vettä, ei maitoa
  • paljon halailua (myös miehet) ja poskisuukkoja
  • monet nuoret koulun ohella töissä
Tossa oli siis jotain mun arjesta, ja tosiaan vastaan kyllä kysymyksiin, jos jotain jäi uupumaan. :)

-Vilma

1 kommentti:

mma kirjoitti...

Kyllä me suomalaiset olemme melankoolista kansaa, tulet huomaamaan sen kun kiertelet maailmalla. Hymyä huuleen vaan!
terv. mma