perjantai 2. syyskuuta 2011

Something different

Ihmiset, jotka mun kaa on tän viikon aikana puhunu, on jo varmaa kuullukki, että tä kouluviikko oli hiukkasen poikkeava muista, niinku on kyllä tulevakin. Tämän viikon keskiviikkona meijän koulun 11 luokkalaiset alotti kahen viikon koeurakkansa ja mä alotin opiskelun junior luokkien kanssa, kun kokeihin en osallistu. Oon nyt siis viettäny mukavat kolme päivää year 7,8 ja 9 kanssa (eniten year 7). Luokassa auttelen opettajia tai teen samoja tehtäviä tyttöjen kanssa. Keskiviikkona tein ensmäitteeks seiskojen tavauskokeen tyttöjen kanssa.. :D Joku ehkä nyt ihmettelee, miks oon pikkusten kanssa, miks en vaikka year 10 tai 12:ssa, missä olis mun ikäsii tyttöjä!? No, sitä itekki oon miettiny, mutta asiaan en voinu vaikuttaa ja näillä nytten mennään. Onneks mulla on kans kivoja aineita, kuten kässä ja tekninen työ, missä ite pääsee enemmän ite tekemään ja onhan tytötki tosi mukavia. Recessillä ja lunchilla on vaa kovin yksinäistä ku kaikki kaverit on kotona tai tekemässä koetta. Tätähän tä vaihtovuosi vaatii; sopeutumista uusiin tilanteisiin.


Eilen olin todella reipas ja leiposin pari uunillista cupcakeja. Vaikka herkullisilta näyttikin, ite en maistanu ollenkaa, vaa koko satsi  meni aamulla myyntii Interact klubin (koulun Rotary toiminnan alla oleva kerho, joka kerää rahaa erilaisii hyväntekeväisyys kohteisii) hyväks. Vaikken ite siis laadusta osaa sano, tultiin ainakin niitä kakkuja kehumaan ja sain aamun aikana kerättyä huimat $78,20 Afrikan köyhille lapsille! Olen ylpeä itsestäni. 



Tänään mulla oli sitten viimeinkin esiteltävä itteni ja Suomea mun Rotary klubille. Kyllä huomas, ettei kyseessä ollu enää ensimmäinen tai toinen puhe, jonka täällä Ausseissa oon pitäny, meinaa enää en osannu jännittää yhtää, ja muutenki meni paremmin ku aikasemmat. Voi näistä kaikista esiintymisistä sittenki olla jotain hyötyä mullekki. :)


Surfaamaan pääsin tänään kolmatta kertaa. Aallot ei ollu tänään ihan niin pahoja ku viime kerralla, ja nyt jo pääsen laudan päälle ihan omin voimin, ja pysyn ihan pystyssäkin! Ehkei musta siltikään mitään surffaria tuu, mutta tuskin enää sentää maailman huonoin surffari enää oo. Kehitystä on siis tapahtunut! :)
Monet ihmiset on kans sanonu, et mun puhe on parantunu huimasti parin kolmen viikon aikana, mutta ite siitä en oo niin varma. Huomaan kyllä että nyt jo ymmärrän melkeempä kaiken mitä puhutaan, mutta tietenkin on vielä paljon sanoja, joita en ymmärrä.


Tänään olin myös elämäni ensimmäisessä footie (Rugby league) pelissä kattomassa. Säännöt ei ihan kaikki mulle vielä auennu, mutta ihan mielelläni mä sitä kattosin. Välillä koko peli pyöri aivan toisessa päässä, enkä tienny missä mentii, mutta pääasia oli, että Wollongongin joukkue, Dragonit, voitti ja mulla oli hauskaa! :) Ehkä sitten seuraavalla kerralla, eli jo huomenna, ymmärrän säännöistäkin jo hiukan enemmän. Go dragons! 




eka try drakoneille

Huomenna siis suuntaan taas Sydneyhin ja sunnuntaina mennään rannikolle isänpäivälounaalle. Että mä tykkään näistä viikonlopuista! 




-Vilma

3 kommenttia:

aino kirjoitti...

oi miten hyvännäkösii muffinsei! ehkä me huomenna sattumalta törmäillään sydneys kun oon kans lähdös liikenteeseen kierteleen kauppoi ja tollasta. :D

mulla on muuten myös blogi, jos jaksat vielä kaiken muun päälle lukee.
www.ainoaustraliassa.blogspot.com
welcome!

Vilma kirjoitti...

kiitos. käyn kattoos sun blogia ku on sopiva väli, kiitti vinkistä :)

mma kirjoitti...

Ei sitä tiedä mikä luennoitsija sinusta tulee kun saat enemmän kokemusta!
Terkkuja mma