Fathers day

Jotkut tykkää viikonloppuisin vaan olla ja nukkua, mä taas oon täällä aina menossa. En tiiä koska viimeeks oon nukkunu yli 9 tuntia yössä, mutta en ainakaan hetkeen. 

Lauantaina suuntasin taas Sydneyhin, tällä kertaa Mon, Calypson ja Andrwen (Mon host dad) kanssa. Andrew oli lupautunu viemää meijät kattoo AFL:ää (aussi fudista) ja muutenki esitellä vähän kaupunkia. Peli alko vasta neljältä iltapäivällä, mutta kotoa lähettiin jo kymmeneltä aamulla. Sydneyssä oltiin puolen päivän aikoihin. Calypso ei ollu aikasemmin käynykkää Sydneyssä, joten kierreltii keskustan tärkeimpien rakennusten luona, minkä jälkee jatkettii matkaa Darling Harbouriin. Lounaaksi ostettiin pienestä sushipaikasta sushit mukaan, jotka sitten syötiin kaupungilla jonkun rakennuksen portailla. Ite valitsin Rainbow Rolls, ja tää valinta osottautus todella hyväksi; parhaat sushit, joita oon koskaan syöny! Pakko yrittää joskus kotona tehä samoi.

 Sydneyn keskustaa

 Darling Harbour

Koska meillä oli runsaasti aikaa pelin alkuun, Andrew halus näyttää meille Darling harbourissa sijaitsevan akvaarion. Se on rakennettu siis osaks veden alle, joten siellä pääsee kulkee vedenalasii putkii pitkin haitten ja muitten fisujen uidessa vieressä ja yläpuolella. Merieläimiä siellä oli pitkäkaulasesta kilpikonnasta hohtavii kaloihin ja haihin, joten oli kyllä todella hyvä kokemus. Kaikkien akvaarioiden joukosta Mo löysi kateissa olleen Nemon, ja mä akvaarioiden välistä pari suomalaista!

Vielä kerettiin käydä yks ostoskeskuskin katsastamassa ja kävelemässä rannassa, minkä jälkee lähettiin taksilla areenalle päin.

 Monet sanoo, että hai hyökkäykset on todella harvinaisia ja plaaplaa. parin viikon sisällä kumminki mun korviin on kantautunu 4 haihyökkäystä ympäri maailmaa, yksi jopa Australiasta.. Toivotaan että mulla on parempi onni ku niilla parilla harvalla!

Aquarium 

Tää peli, missä lauantaina olin, oli siis sittenki aivan eri laji ku perjantainen. Jos rehellisiä ollaan, tykkään AFLtä enemmän ku Rugby Leaguesta, ja säännötki oli paljon yksinkerasemmat; melkee jalkapalloa ilman sääntöjä, niinku monet väittää. Peli oli paljon nopeempaa ku perjantainen ja muutenki iski paremmin.Tunnelma oli kans mikä mahtavin ku meijän neljän lisäks paikalla oli yli 27,000 muuta punavalkosta plus pari punasininen katsomossa. Meteliäki syntys sen mukaa. Sydney Swans vs. Brisbain Lions päättys loppujen lopuks punavalkosen kotijoukkueen hyväksi. Kunnon aussiviihteen hyväks tarjosin vielä koko porukalle kunnon aussi meat piet (oli muuten mulle ainakin ensimmäinen, mutta eipä kauheesti suomen lihapiirakoista eronnut).

aussifudista

Sunnuntaina, isänpäivän aamuna, herätyskello piippas ilosesti jo ennen kaheksaa. Tarkotuksena oli siis heti yhekän jälkee lähtee ajaa rannikolle päin host isän tyttären perheen luokse lounaalle. Autossa istuttiin reilut kaks ja puol tuntia, ja perillä oltiin parin ysähdyksen jälkee joskus puolen päivän aikoihin. Tällä host isän tyttärellä ja sen miehellä on nyt 6vk vanha poikavauva, joka oli kyllä niin sulonen! Hän niin sulosesti hymyn tapasta yritti ku mun syliin pääsi, että vähemmästäki sydän sulaa. Tuitui, vauvat on kyllä niin sulosia! 

Lounas syötiin tosi hyvässä rantaravintolassa Batemans Bayssa. Juhla-aterian kunniaks jokanen sai tilata alkujuomat, alkuruuat, pääruan, jälkiruuan ja jotain muita juotavia jos halus, mutta ite tyytysin ihan pääruokaan ja juomiin. Söin siis tosi täyttävän ja hyvän kalaleivän. Sain myös maistaa elämäni ekaa kertaa ostereita host mumilta! Niitä oli kolmee erilaista; yks ihan naturelli, yks thai tyyliin ja yks dead Patricin (pekonin) kanssa. Kaikki sanos etten voi ottaa heti ensimmäisenä sitä naturellii, koska siitä en kumminkaa tulis tykkäämään, joten maistoin sitä thai tyyppistä, mutta ku siitä tykkäsin maistoin myös noita toisia. Eipä se naturellikaan ollenkaa pahaa ole, melkeempä jopa tykkäsin siitä! Host dadilta sain sitten vielä jälkkäriksi palan banana cakesta. Arvatkaa vaa pystyinkö sitten koko loppu päivänä enää mitään syömään!? -Empä juuri. 

Lounas 

Kun sitten takasin päin lähettiin ajamaan hyvän lounaan ja paljon jutustelun jälkeen, kello oli jo yli viiden. Host dad halus näyttää mulle takastulomatkalla kenguruita, joten ajettiin Pebbly Beachille niitä kattomaan. Ite se ranta oli aivan ihana valeinee hiekkoineen ja upeineen kallioineen, ja mun iloks paikalla oli jopa reilu kymmenen villiä kengurua! Vaikka varovaisesti niitten luo menin, ne vaan söi tyytyväisenä siinä ruohoa, ja loppujen lopuks uskaltautus tulee jopa luokse ku siihen viereen kyykistyin. Yks vauvakengu tuli ihan luoksekki rapsutettavaks. Kyllä oli mahtava päätös isänpäivälle! Takasin päin ajettaessa niitä villejä kenguruita näky sitten vielä paljon enemmän pelloilla ja mettässä istuskelemassa. Huvittavaa ku täällä teitten reunoilla varotetaan kenguruista ja vompateista, kun kotosuomessa on tottunu vaa hirvimerkkeihin.. 

Pebbly Beach 

Hupsista.. :D

Nyt kuus viikkoa Australiassa vietettyä aikaa takana, ja monta, monta uutta mahtavaa kokemusta rikkaampana! En hetkeäkää oo siis katunu päätöstä lähteä vaihtoon, ja toivottavasti en tuukkaa katumaan. Innolla jään odottamaan tulevia 44 viikkoa!

Joka viikko näkee ja kokee niin paljon uutta, mitä aikasemmin ei oo osannu ees ajatella ja tuntuu, ettei ees kauas tarttee matkustaa, ku taas on jo ihan erilaisessa paikassa. Tää maa on vaa pakko ite kokea; kengurut, rannat, surffaus, TimTamit, luonto, kulttuuri, kieli..!

I ♥ AUS!

-Vilma