Sydney

Nyt on ensimmäinen viikko Australiassa jo takana ja innolla lähen kohti tulevaa. Kun oikee aloin miettii, tuntuu et olisin ollu täällä jo kauemmin, mut mikäs ihme tuo ku viikossa oon päässy kokemaan enemmän kun monet kokonaisen kuukauden aikana!

Vaihdoin kesäisen Suomen Australian talveen, keskelle aivan uudenlaisia tapoja ja kulttuuria. Ilmaston ja ympäristön lisäks mulla vaihtu niin aika, koulu, kieli ku perhekki. 

Vaikka alkuun toi kaikki tuntu raskaalta (väsytti melkee koko ajan ja joskus ei enää olis jaksanu puhuu ihmisten kanssa ku kieli tökki)  oon nauttinu mun ajasta täällä. Eihän tä nyt Suomen elämää ihmeellisempää oo, mut ei multa mitään valittamistakaa löydy. Arki on ihan tavallista, ei mitään kummempia, ja asiatki alkaa pikkuhiljaa järjestyy myös koulun osalta.

Ilmatki on alkanu jo lämmentä ja kevät on jo aivan ovella. Pian noi lämmittimet on jo historiaa ja voi jo vaihtaa vähän pienempää vaatetukseen. Ensin kyl pitäis käydä tsekkaas tän paikan vaatekaupat läpikotasi ja täydentää vaatekaappia hieman; tuo kun vähän ammottaa tyhjyyttään lentorajoituksien takia.. äitille jä iskälle; voisitteko pian lähettää sitä pakettia tänne päi?! pyytäkää Eemeliltä se lista ja lisätkää siihen suoristusrauta vielä, kiitos! :)

Monet jo tässä vaiheessa ihmettelee mitä toi otsikko tuolla meinaa ku missään ei Sydneystä oo vielä mainittu sanaakaan, mutta nyt mainitaan; loppuviikon aikana tuli siis ajettua Wollongongin ja Sydneyn välistä tietä pariin kertaan, kun sitä perjantaista sunnuntaihin saakka joka päivä kuljin edestakaisin. Kilometrejäkin kertyi mukavasti yhteensä yli 550.

Perjantaina oli koulun retki Taronga Zoohon. Retkelle lähti kaikki koulun 8.luokkalaiset, sekä minä ja toinen vaihtari Tanskasta (molemmat luokalla 11); vaihtarina olon pieniä plussia koulussa.. Olihan tuo ihan hyvä kokemus vaikkei omaa ikäluokkaa mukana ollukkaa. Näin monii eksoottisii eläimii ja ilma ja maisemat oli mitä mahtavimmat, joten mikäs siinä ulkona kierrellessä. Kuvia tuli taas otettua aika runsaasti, joten tässä niistä pari :)

 Toronga Zoo 

Lauantaina ajettiin Sydneen sitten host perheen kanssa. Siskolla oli siellä stipendi haastattelu ja päätin lähtee muitten mukaa, ettei kotona tartteis yksin koko päivää viettää. Sillä aikaa kun muut oli oottamassa sisällä haastattelua, mä jäin ulos nauttimaan Aussien talvesta; mikä sen parempi tapa viettää lauantai päivää kun seurata aussifutista nurmikolla istuen, ku aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ja on mukavan lämmintä?!

Myöhemmin sitten nähtiin toinen host sisko ja sen ystävä kaupungilla, ja mentiin italialaiseen syömään porukalla. Ehdittiin vielä pikasesti markkinoillaki käymää, ennen ko ne meni kiinni, ja sitten tultiin illalla kotiin.

Eilen, sunnuntaina, olin sitten the Rockseilla Aroma festivaaleilla. Mun host clubista yks pariskunta halus viedä mut sinne festivaaleille ja samalla sitten esitellä mulle hiukan Sydneytä. Tä Aroma festivaali oli joku kahvi, suklaa, mauste juttu, missä oli paljon kojuja myynti- ja maistelupisteinee. Paikalla oli myös elävää musiikkia. Koko alue oli ihmisistä aivan täynnä ja aurinko paistoi täydeltä taivaalta. Alkuun käveltiin sitä rantaa pitkin ja Chris selitti mulle kaikkee Sydneystä ja sen nähtävyyksistä. Lounas syötiin kivassa ravintolassa aivan rannassa. Illemmalla käytiin sitten katsastamassa paikalliset markkinat,  Qween Elizabeth Building ja muita hienoja paikkoja kaupungilla.

Ja tietenkin me käytiin kaikkien tietämällä oopperatalolla, ja nähtiin Harbour bridge! Kuvia taas tuli otettua pari sataa, mutta mitä sille voi kun viimeinkin siellä oltiin! Arvatkaa vaa miltä tuntus ku se kaikki oli siinä silmien edessä ihan oikeesti, mistä oli vaa osannu aikasemmin haaveilla ja nähdä tietsikan ruudulta tai lehtien sivuilta! Siinä vaiheessa tajusin kui paljon oikeesti tän kaiken eteen kannatti tehä töitä ja kui onnekas oon ku tänne pääsin! Joten kaikille muillekki: jatkakaa unelmoimista ja tehkää unelmienne etee töitä, nii kyllä ne unelmat ennemmin tai myöhemmin toteutuu! :)

Tyttö, joka elää unelmaansa,

-Vilma

ps. kiitos vielä kerran äitille ja isälle! love u! ♥

First day at school!

Tänään oli siis ensimmäinen päivä koulussa. Oikeestaa aika hämmentävää. Suomessa ku oon tottunu sellaseen perinteiseen noin 500 oppilaan sekakouluun, missä ei tietenkään käytetä koulupukuja, ja täällä taas olen koulupukuineni 1200 tytön joukossa. Kouluki on aivan valtava ettei tiiä minne suuntaa pitäis lähtee, mutta eiköhän tähän kaikkeen totu, vaikka siihen meneekin varmasti vielä aikaa. Tytöt ainakin on tosi mukavia; tulevat heti juttelemaan ja kyselevät paljon, mutta sekin luultavasti johtuu siitä, että olen ensimmäinen suomalainen st. Maryssä. Tänään sain valita aineet mitä haluisin opiskella, sain oman diaryn ja juomapullon ja sit huomenna kai saan oman läppärin, kirjasto-, linja-auto- ja junakortin. Koulukirjat saan lainattuu siis kirjastosta. Opettajat vaikutti ainaki ekan päivän jälkeen ihan mukavilta, mitä nyt aika tiukkoja siellä.. pitää vaa noudattaa kiltisti sääntöjä; joita löytyy paljon!; ja yrittää tehä mitä pyydetään. Ja tietenkin kauniilla hymyllä pääsee jo aika pitkälle. :)

Koulupuku (kuvasta puuttuu ylisuuri bleiseri ja koulukengät)


Ausseissa oon ollu nyt neljä päivää ja mukavaa aikaa on ollu. Ensimmäiseen kunnon host perheeseen tulin eilen. Perhe on todella mukava ja tullaan varmasti hyvin juttuu. Perheeseen kuuluu kuusissakymmenissä olevat vanhemmat ja liuta lapsia. Kaikki lapset kumminki asuu jo muualla, joten tällähetkellä asustetaan kolmestaan. Perheen tyttökin, joka on mua vuoden vanhempi, käy Melbournessa sisäoppilaitosta, joten pahemmin häntäkää ei täällä näy. Ruuasta ei täällä ainakaa pitäis olla puutetta ku illallisella lautalselle laitetaan kolminkertainen annos, mitä kotona oon tottunu ja lisää sais vaikka samallaise annoksen. Ehkä siis on pian aika mennä tutustuu kaupungin lenkkipolkuihin?!  Jos Australian ja suomen eroista puhutaan, ei tä ainakaan omasta mielesti merkittävästi eroa kotimaasta, ellei sitten tajua, että täällä on nyt talvi parhaimillaan! Kyllähän niitä eroja paljon löytää, mut jokaisella maalla on omat tapansa. 


Koska edellisinä päivinä ei ihmeempiä oo päässy tapahtumaan enkä viittii enempää kirjottaa, lisään tähän niitä lupaamiani Singaporen ja Australian kuvia loppuun. Joten olkaapa hyvät!

Köpiksen lentokentältä

Singapore

Wollongong


-Vilma

Australia!

Täällä sitä nyt ollaan; maailman toisella puolen! Ei oikeen tiiä mitä pään sisällä sisällä liikkuu tällä hetkellä, mut kyl on mahtavaa viimeinkin olla täällä. 

Singaporen reissu oli aivan mahtava! Todella hieno paikka, mahtavat ilmat, kylläkin todella kuumat, ja hyvä porukka. Nähtiin ja koettiin paljon uutta, eikä yks lisäpäivä siellä olis ollu pahitteek. Käytiin esim. Night safarilla, Little Indiassa, China Townissa jossain moskeijoissa ja temppeleissä, Sentosan saarella ja tietenkin kiertelemässä ympäri kaupunkia. Kaupoissaki tuli käytyä, mutta kauheesti en mitään ostanu ku painoraja huhuili kokoajan päässä.. loppujen lopuks tuli hiukan ylipainoa, mutta onneks siitä ei laskutettu. :) Kun kaikkee kivaa on päässy tekemään on unet kans jääny vähän vähille; kiitos Liisan, viimisenä yönä nukuin sellaset kolme tuntia.. ja tosiaan, nyt lentokoneessa sen pari tuntia, joten pariin päivään en unesta kauheesti oo saanu nauttia ja nyt väsyttää!

Tää Wollongong on aivan ihana paikka, kylläkin täällä on todella kylmä! Nytkin päällä collarit, huppari ja villasukat sisällä ja siltiki palelen. Käytiin tänään kiertääs ympäri kaupunkia autolla ja käveltiin hetken aikaa ulkona rannalla ja näköala paikoilla ja oon niin varma et tuun pitää tästä paikasta niin paljon! Kuvia lisään myöhemmin sekä täältä että Singaporesta ku pääsen paremmalla ajalla koneelle.

Huomenna mennään järjestelee täällä asioita ja sitten keskiviikkona alkaa koulu! Aamulla käyn siellä koulussa kattomassa; valitsen kai ne aineet yms. Sitten tietenki pitää hankkia uus sim-kortti, vähän hygienia tavaroita, täydentää koulupukua ja hankkia UGG:t. Kuulemma kaikilla ausseilla sellaset on ja munkin on sellaset pakko huomenna saada! :D Koitin tänään muuten mun koulupukua, ku saan siis sellasen käytetyn lainaan, ja se oli aivan järkyttävä! Voi että nauroin itteäni ku kattelin peilistä mun asukokonaisuutta, eiköhän sillä vuoden selviä. Paidat oli aika isoja ja se takki oli huge, mut enköhän mä neki saa huomenna jostain hommattua + ne ihanat koulukengät..

Kello on täällä jo melkee kaheksan, ja silmät menee jo kiinni, joten nyt painun pehkuihin. Toivottavasti en täällä sentään vilustu. Kirjottelen taas ku koneelle pääsen ja toivottavasti ens kerralla saan jo tänne kuviakin.

Nauttikaa te nyt siitä Suomen Lämpimästä Kesästä siellä!

-Vilma

viimeinen yö kotona..

Lähtö siis ylihuomenna (huomenna) ja olotila vähän sekava. Viiminen viikko on menny todella nopeesti, eikä ihmekkää ku joka päivällä on ollu jotain tekemistä. Ihan hullua ajatella, että viikon päästä oon jo Australiassa, paikassa jonne oon aina haaveillu pääseväni! Ihme ja kumma mua ei vieläkään jännitä, mutta suoraan sanoen vähän kauhistuttaa. Sitä power pointtia en saanut tänäänkään jatkettua ja pakkaamisetkin on vähän kesken. En ikinä olis arvannu et pakkaaminenki vois olla niin raskasta, mutta kyllä se on! On jotenki todella vaikeeta pakata kamaa niin pitkäksi aikaa kun painorajoitukset ja tietämättömyys jarruttaa koko ajan. Eikä pelkästään ne, myös fiilis on ollu tänää vähän haikee. Epätodellista tajuta, et tähän taloon palaan seuraavan kerran vasta vuoden päästä, sen jälkeen kun ton ulko-oven takaatani suljen.

Tänä viikonloppuna on ollu ihana nähä, et mulla on niinki paljon ihmisiä, jotka välittää ja tulee oottaa mua takasin kotiin. Perjantaina kaverit oli siis järjestäny mulle ylläriläksijäiset!  Luulin meneväni ihan vaa kaverille yöks ku mua vastaan tultiinki pihalla alkumaljojen kaa. Olin aivan hämilläni, koska olin varma ettei kukaan mulle mitään läksijäisii järjestäis, mut olinki näköjää väärässä. Grillailtiin ja vietettiin hyvää aikaa ihan pikkuporukassa, ja mulla ainaki oli tosi mukava ilta! Sain tytöiltä myös aivan ihanan leikekirjan ja sydänriipuksen, jotka aijon ottaa mukaan sitten Ausseihinki. Siihen kirjaan oltiin liimattu paljon kaikkii ihanii ja hauskoi kuvii vuosien varrelta, jotka toi paljon hyviä muistoja mieleen. Eihän siinä muuta voinu ku itkee sitä selatessa. :') Kiitos paljon teille! ♥

Lauantai illalla sitten kummitäti ja lapset oli meijän mökillä käymässä. Syötiin, juteltiin ja käytiin pienellä veneajelulla. Oli tosi ihana nähä ennen lähtöä! Kummitädiltä sain vielä matkaan aivan ihanan sydänriipuksen, joka varmasti tulee pysymään mun kaulassa koko vuoden!

Ekaa kertaa tänä viikonloppuna mun olo on ollu haikee ja vähän epäileväinen. Tietenkin innolla lähden valloittamaan tuntematonta ja kokemaan uutta, mutta tuntuu kauheelta jättää tärkeet ihmiset tänne. Onhan vuosi lyhyt aika, mutta kyllä mulla kova ikävä tulee! Äiti on itkeny viikonlopun aikana aika paljon, ja tietenkin siinä itelläkin tippa linssiin tulee. Kumminki oon niin kiitollinen mun vanhemmille, jotka suo mulle tän mahtavan kokemuksen.

Kello on jo vaika mitä, ja kaikkee on viel tehtävä. Onneks autossa kerkee sitten nukkumaan.

Seuraavan kerran päivittelen kuulumisiani varmaan Suomen rajojen ulkopuolelta, joten pitäkää tää maa maailmankartalla ja muistakaa unelmoida!

-Vilma

6+2

Tänään lähti siis viimeinen kokonainen viikko käyntiin täällä koti Suomessa. Tuntuu et mitä pitemmälle kalenterin sivuilla päästää, sitä nopeemmi viisaritki juoksee kellotaululla eteenpäi. Tällä hetkellä ajatukset on aika sekavat, vaikken vielkää osaa oikeestaa ollenkaa jännittää; ootan innolla lähtöö ja niitä kaikkii uusii kokemuksii ja paikkoja joissa pääsen vuoden aikana käymään, mutta jossain vaiheessa haluis vaa pysäyttää kellon ja jäädä hetkeks aikaa nauttimaan niistä hyvistä hetkistä, mitä täällä elän. 

Viisumin sain jo viimeviikolla, oliskohan ollu jo seuraavana päivänä viime postauksesta, eli todella nopeeta toimintaa sieltä päin! Samoin matkalaukku tuli sillon Turusta hankittua, ja nyt keskellä huoneen lattiaa makaa mun ensimmäinen ihka oma auringonkeltainen Samsonite. :) Tosin, pakkaamista en vielkää oo alottanu vaikka itelle vakuuttelin sen alottavani heti ku laukku tulee hommattua.. :D

Vasta eilen illalla ku kalenteria oikeen tarkastelin (miettisin missä välissä host klubille sen Power Pointin Suomesta teen) tajusin ettei tässä oo oikeesti enää paljookaa vapaa-aikaa jäljellä, jos aijon saada kaiken tarpeellisen valmiiks ennen ens viikkoa. Tärkeimmät jutut on kyl jo melkee kaikki järjestelty, mut viel on myös asioita mitä pitäis muistaa ja hommaa ennen viikonloppua. Tällä viikolla nään vielä pari kaveria, mamman ja papan, sekä kummiperheen, ja käyn parissa kesäteatterissa. Töitäkin on jäljellä pari vuoroa, mutta sitten sunnuntaina viimeistää  on pakko alottaa pakkaaminen. Maanantai aamuna lähetäänki sit perheen kans ajelee kohti Helsinkiä, jossa olis tarkotus viettää viiminen yhteinen päivä kimpassa ihan vaa perheen keske. Uskon että viimestää tollon voi olla aika sekavat ja haikeet fiilikset, jos ei aikasemmin ole jo tullu.

Ihan hullua miettiä, että kahen viikon päästä oon jo aivan erilaisessa ympäristössä, aivan erilaisen perheen keskellä, jossain vielä niin tuntemattomassa!

-Vilma

jo lähenee

Voiko kaiken tarvittavan saada valmiiksi kahdessa viikossa? -Toivottavasti, sillä enempää aikaa mulle ei enää ole, enkä siis mitään vielä asian eteen ole tehnyt. 

Lähtö siis lähestyy jo uhkaavasti ja tuhat ja yks asiaa vielä tekemättä. Viisumiakaan en ole vielä saanut, koska AASES lomakkeessa mun sukunimi oli kirjotettu väärin, ja Berliinistä laitettiin mailii, että tartteen nyt uuden, missä kaikki on oikein (kuulakärkikynällä korjattu versio ei siis kelvannut). Odottellaan siis Australiasta uutta, jonka vois lähettää eteenpäi. Onneks tässä on sentään vielä hyvin aikaa.. Mun tuurilla nyt ei voinu olettaakkaa et viisumihakemus olis kerralla menny läpi, mut toivottavasti ei enempää esteitä enää ilmene.

Matkalaukkua ollaan menos äitin kaa kattoo huomenna. Saas sitten nähä millasen laatikon kaupungilta raijjaan kotiin, mutta tavotteissa siis löytää kiva, suuri ja kevyt matkalaukku alle puolessa tunnissa Turusta. Mahdotonta?! -toivottavasti ei :) Aikomus olis myös saada viimein ja vihdoin pari lahjakorttia kulutetuks, ku ei niitä mahollisuuksia tässä enää tule. Joku voi ajatella, et toihan on helppoo, mut voin sanoo ettei; ne on pyöriny viime syyskuusta lompakossa muitten korttien joukossa, eikä useista kauppareissuista huolimatta oo vielkää sieltä häipyny..

Samsonite

Töitä on jäljellä viel viis vuoroo, ja sitten seki luku mun vuosikirjasta on käyty läpi. Mun tuuri ettei vimpalle viikolle tullu kahta vuoroo enempää, sillä vielä power point esitys host klubille alottamatta, pakkaamisii en oo ees kerenny ajattelee, tuliaiset hommaamatta, vimppoi asioit selvittämättä, tarpeellisii tavaroita ettimättä, pinssit yms. hommaamatta etc. Tapani mukaan siis kaikki on tapahtumassa viimetipassa. Toivottavasti sentään ajoissa! Tässä vaiheessa kun sitä aikaa vielä on, olisi hyvä ottaa itsestä niskasta kiinni ja ruveta tekemään, mut se on vaa niin vaikeeta!

Toivotaan kaikki vielä vimpalle viikolle nättiä kesäsäätä koko Suomeen, sillä parin viikon päästä oon taas keskellä talvea! 

-Vilma

3 weeks to go!

Nyt alkaa jo tulee ekan kerran sellane todellinen fiilis, et pian (aikaisemmin kun osaan kuvitellakkaan) mä oon jo lähdössä ja sitten oonki pois kotoota ja koko Suomesta melkee kokonaisen vuoden! Viisumihakemuki ollaan saatu eteenpäi, joten tässä odotellaan seuraavaks sen hyväksymistä. Vielä kumminki kaikki pikku jutut, kuten tuliaiset, matkalaukku yms. on hommaamatta, mutta nehän onneks on enää sellasii sivuseikkoja. Tuntuu et tulevat kolme viikkoo on jo aivan täynnä, enkä tiiä missä vaiheessa kerkeen kaupungissa käymää tai kavereita näkeen.

Juhannuski oli ja meni kavereitten kanssa mökkeillessä ja en tiiä mahtaakohan seuraava juhlinnan aihe olla sitten uusivuosi Ausseissa?! (niitten juhlista ku en vielä mitään tiedä). Ihmiset jo usein kysyy multa jännittääks mua jne. mut ihme kyllä, en oo jännittäny viel ollenkaa. Kaipa seki aika kerkee vielä tulee, mut vielä oon odottanu lähtöö vaa täynnä intoa. Luultavasti sitten Helsinki-Vantaan -lentokentällä se jännitys laukee ja voi olla tosi vaikeeta hyvästellä perhe. Äiti itki jo sillon ku kuuli ekan kerran Haloo Helsinki - Maailman toisella puolen biisin sanat. En usko et se alkuu mullekkaa on helppoo, mut ei mulle tulis mieleenkää jänistää enää tai myöhemminkää - onhan mun suurin unelma käymässä toteen. Ja vuosihan siellä vaan ollaan.

Sain tässä mun District Counselloriltaki, joka on samalla mun host clubissa, e-mailia ja hän kerto kaikkee kivaa Wollongongista ja muusta tärkeestä. Tässä esimerkiks yks linkki, josta löytyy jotain kuvii Illawarrasta (paikka jossa Wollongong sijaitsee) ja Wollongongista. Arvata saattaa, ettei se maili ja ne linkit ainakaa tehny odotusta helpommaks, mut kyllä mä mielellää täällä Suomen kesässä viettelen pari viikko ku nii paljon on vielä tekemättäkin. :)

Toivottavasti seuraavan kerran kun tänne kirjottelen mulla olis jo viisumi saatuna ja matkalaukku hommattuna. 

www.deekramer.com

-Vilma

Innoissaan

Kyllähän ne loputkin tiedot sieltä viimein tulivat pari päivää sitten, vaikkeivat aivan ennatysaikaa hiponeetkaan. Nyt siis enää puuttuu viisumihakemus, mutta sekin on tietääkseni jo matkalla, sillä OSCH-maksuksin on jo maksettu. Sitten vaan jäämme odottamaan, saapuuko se viisumi sieltä ajoissa ennen matkaa.

Koulua siis käyn seuraavan vuoden St. Mary Star of The Sea Collegessa, joka on katolinen tyttökoulu aivan rannan vieressä, eikä lähimpään kauppakeskukseenkaan kävele paljon 10min. kauempaa. :) Vaikka innolla ootanki uudenlaista koulukokemusta, voi tää koulu olla aluks pienoinen kulttuuri sokki koulupukuineen (aivan järkyttävät näin suomalaisnuoren silmin) ja sääntöineen. Koulun nettisivut löytyvät täältä. < Koulupuvutkin löytyy sieltä albumeista :'D

Ensimmäisenä isäntäperheenä toimii mun nuorisovaihtoasiamies. Oon kans kuullu muista perheistä, mutta ei niistä vielä sen enempää.

Samoin sain lentotiedot ja valmennusleirin ohjelman. Eli 19.päivän aamuna kone nousee Helsinki-Vantaan lentokentältä vieden meijät ekaks Köpikseen, mistä parin tunnin jälkeen matka jatkuu kohti Singaporea. Siellä ohjelmassa on mm. yösafarilla käynti, shoppailu ja  Sentoran saaren retki, missä on mahdollista nähä esim. vaaleanpunasii delfiinei ja joku valoshow :D. Australiaan ja perheisin päästään sitten 23.heinäkuuta. :)

 Singapore

 vaaleenpunane delfiini

Sydney

Ps. 34 yötä lähtöön

-Vilma

Summer

Kyllähän se kesä sieltä viimein saapui, vaikka kuukausi sitten sekin tuntui vielä kaukaiselta ajatukselta. Aika tuntuu menevän näi jälkee päi ajateltuna paljon nopeemmin, mitä edeltä on aatellu. Nyt joka tapauksessa peruskoulu on mun osalta viimeinkin ohi ja päättötodistus taskussa. Tänään kesäloman toinen päivä menossa niistä 42:ta, joiden jälkeen lentokoneen pyörät nousee Helsinki-Vantaan -lentokentältä vieden joukon nuoria ja innokkaita maailmanvalloittajia mukanaan kohti Singaporea. :)

Sain tässä eilen tietää, että kyllä mä sinne Wollongongiin on menossa! :) Kyllä sitä vahvistusta jouduttiin kauan odottamaan, mutta toivottavasti hyvää kannatti odottaa. Vieläkään ei siis perhe- tai koulutietoja ole tullut, mutta eiköhän nekin siltä perästä pian tule - tai sitten ei.

Nyt on hyvä nauttia vielä Suomen kesästä kun itellä on sattunu täks alkuviikoks vaa iltavuoroja ja ulkona aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta. Tennikset jätin ihan suosiolla jo nyt väliin, mutta olis se kiva viel jossain vaiheessa päästä karvapalloa lätkimään ennen lähtöä. On tässä paljon muutakin mitä pitäisi ja haluaisi tehdä kesän aikana, mutta turhaa sitä koko kesää vielä aikatauluttamaan.

Aurinkoista ja iloista kesää kaikille!


-Vilma

Tasan 2kk!